Olet täällä

Tervetuloa Farmitin metsänhoitosivuille

Metsänhoitosivuille olemme koonneet metsänkasvatukseen liittyvää tietoa ja vinkkejä eri toimenpiteiden toteuttamiseksi aina metsikön perustamisesta päätehakkuuseen saakka. Useita toimenpiteitä metsänomistajat voivat toteuttaa itse, mutta esimerkiksi maanmuokkaukseen metsänomistaja tarvitsee yhteistyökumppanikseen metsäkoneurakoitsijan ja toteutukseen työnjohtoapua. Metsänhoitosivujen antia voi myös käyttää apuna neuvoteltaessa suunnittelijan kanssa metsätilalle sopivista hoitotoimenpiteistä.

Ensisijaisena tavoitteenamme on auttaa metsänomistajia ansaitsemaan puuntuotannon avulla, siksi sivuillamme painottuvat tekijöiden vahvuusalueet kuten metsänlannoitus.










Puu kasvaa korkoa korolle periaatteella. Kun puulle tarjotaan parhaat mahdolliset kasvuolosuhteet, erot parhaimman ja huonoimman vaihtoehdon välillä kasvavat vuosi vuodelta. Hyväkasvuiseen nuoreen metsään päästään ensiharvennus tekemään aikaisemmin, myyntitulot ovat isommat ja kasvatettava puusto on laadukkaampaa kuin hoitamattoman metsän.

Metsänlannoitus on ohjeiden mukaisesti tehtynä kannattavinta metsänhoitoa. Metsän-lannoituksen perustana on ns. minimitekijäin laki. Sen mukaan minimissä oleva kasvutekijä määrää kasvun tason. Kangasmetsiemme kasvua rajoittaa yleisesti puille käyttökelpoisen typen puute. Rehevillä kasvupaikoilla on myös puutetta fosforista ja boorista. Soilla ojituksen jälkeen suurin puute on fosforista ja kalista. Lannoituksella parannetaan puuston kasvua lisäämällä minimitekijöinä olevien ravinteiden määrää. Hyvään taloudelliseen tulokseen päästään toistuvilla noin kuuden vuoden välein tapahtuvilla lannoituksilla, jotka aloitetaan ensiharvennuksen jälkeen. Ravinneanalyysillä varmistetaan parhaiten oikeat lannoitteet ja ravinnesuhteet.

Lannoituksella saatavat sisäiset korot eri ikäkausina

(Kannattava puuntuotanto, Metsälehti 21/97)

* Runsastyppisten rämemänniköiden ja korpikuusikoiden lannoitus tuottaa 8-15 % vuotuisen sisäisen koron

(Prof. S. Kaunisto, Metsälehti 22/97)

Juurikääpä on taloudellisesti mitattuna metsiemme pahin lahottajasieni. Se aiheuttaa metsänomistajille vuosittain noin 35 miljoonan euron tappiot. Se lahottaa kuusi- ja mäntymetsien parhaita puita useita kymmeniä senttimetrejä kesän aikana. Lahovikaiset tukit eivät kelpaa sahapuuksi. Kesähakkuiden lisääntyessä kasvavat myös puuston laatu- ja kasvutappiot ellei laaja-alaisia lahon ennakkotorjuntatoimenpiteitä tehdä. Tappion kärsii metsänomistaja myydessään puuta.

Samankaltaista sisältöä