Suomessa käytetään puun korjuumenetelmänä ns. tavaralajimenetelmää. Siinä hakkuukone tai metsuri kaataa, karsii ja katkoo hakattavat rungot käyttötarkoituksen mukaan tukki- ja kuitupuupölkyiksi. Hakkuun jälkeen kuormatraktori kerää valmiit pölkyt ja kuljettaa ne tien varteen omiin pinoihinsa odottamaan kuljetusta eri tuotantolaitoksille.

Käytettävät koneet ovat varsin kevyitä ja samaa kalustoa voidaan käyttää sekä uudistus- että kasvatushakkuukohteilla.

Kehittynyt tekniikka

Nykyisin yli 90 prosenttia puusta korjataan koneellisesti. Hakkuukoneet ja metsätraktorit ovat hyviä esimerkkejä suomalaisesta huipputeknologiasta.
Mm. hakkuukoneiden eli "motojen" mittaus- ja apteeraustekniikka on hyvin kehittynyttä.

Ympäristö huomioon

Korjuun onnistumiselle ja ympäristön huomioonottamiselle luodaan perusta jo leimikon suunnitteluvaiheessa. Silloin sovitaan maanomistajan kanssa yksityiskohdista ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamisesta. Erityiskohteet merkitään maastoon ja niiden käsittelyohjeet välitetään korjuun suorittajille.

Korjuuajankohta pyritään sovittamaan vuodenaikoihin mahdollisimman hyvin niin, että korjuun jättämät jäljet ovat mahdollisimman huomaamattomat. Eteläisessä Suomessa voidaan suorittaa kesällä kuusikoiden hakkuissa kantokäsittely, jolla torjutaan juurikäävän leviämistä. Juurikääpä lahottaa kuusikoita pahasti.

Urakoitsijat ja kuljettajat on myös koulutettu niin, että teknisen osaamisen lisäksi maisema- ja ympäristönäkökulmat otetaan työssä huomioon. Laatu- ja ympäristöjärjestelmät edellyttävät toiminnan tason jatkuvaa seurantaa ja laadun kontrollointia.