Sienten liotus poistaa cesiumia, pian ajankohtaisen korvasienen pitoisuudet alittavat EU:n raja-arvon korkeimmankin laskeuman alueella.
Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta tuli kuluneeksi tällä viikolla 20 vuotta. Suomen luonnossa on edelleen jälkiä onnettomuudesta, sillä radioaktiivisen cesium-137:n puoliintumisaika on 30 vuotta. Tshernobyl-laskeuma levisi Suomeen hyvin epätasaisesti. Korkeimman laskeuman alueet ovat Pirkanmaan, Hämeen ja Kymenlaakson seuduilla.

Metsän eliökunnassa cesium-pitoisuudet ovat pudonneet 20 vuodessa noin kolmanneksen. Tutkija Eila Kostiainen Säteilyturvakeskuksesta (STUK) toteaa, että metsän syötävistä tuotteista korkeita pitoisuuksia löytyy lähinnä sienistä.

EU suosittaa, että myynnissä olevien elintarvikkeiden cesium ei saisi ylittää 600 becquereliä (Bq) kiloa kohden. STUKin mittausten mukaan monet ruokasienet, kuten kehnäsienet, rouskut ja suppilovahverot, voivat sisältää cesiumia suosituksen ylittäviä määriä suurimmassa osassa maata. Kohta ajankohtaisessa korvasienessä pitoisuudet jäävät sen sijaan selvästi raja-arvon alle.

- Vaihtelu pitoisuuksissa on tosi suurta samankin alueen eri keruupaikoittain. Siksi olisi hyvin vaikeaa antaa suosituksia, että jostain ei saisi kerätä sieniä myyntiin, Kostiainen toteaa.

Marjoissa EU:n raja-arvo ylittyy hyvin harvoin. Esimerkiksi jäniksen- tai hirvenlihassa on taas oleellista, missä eläin on pääsääntöisesti elänyt ja ruokaillut.

- Metsäjäniksen lihasta on mitattu korkeimman laskeuman alueilta hyvinkin 3 000-4 000 becquerelin arvoja. Viljelyalueilla elävien rusakoiden lihassa arvot ovat taas hyvin pieniä, tutkija kertoo.

Metsämaassa kasvit ottavat cesiumia enemmän kuin pellossa.
- Cesium kiertää metsämaassa noin 10 sentin pintakerroksessa, eikä se kulkeudu helposti syvemmälle. Peltoja taas muokataan ja cesium kiinnittyy saveen. Toisaalta kasvit ottavat pellossa vähemmän cesiumia, kun ravinteita on tarjolla lannoituksen tähden.

Tutkimuksissa on havaittu, että myös lannoitetuissa metsissä kasvien cesium-pitoisuudet laskevat.

Liotus hyvä
käsittely sienille

Suositusten mukaan korkeita pitoisuuksia sisältäviä sieniä voi syödä satunnaisesti, kuten sieniä yleensä syödään. Sienilajeja kannattaa myös vaihdella, sillä lajien välillä on selviä eroja cesiumin otossa.

- Cesiumhan on vesiliukoinen, eli mitä runsaammassa vedessä ja pidempään sieniä liottaa, sitä paremmin cesium niistä lähtee, Kostiainen muistuttaa.
Sienihysteriaan ei ole aihetta, sillä Kostiainen kertoo itsekin käyttävänsä kuivaamansa suppilovahverot liottamatta.

Suomalainen saa keskimäärin noin 3,7 millisievertin säteilyannoksen eri lähteistä vuodessa. Tshernobyl-laskeuma aiheuttaa Suomessa tällä hetkellä keskimäärin 0,04 millisievertin säteilyannoksen.

Esimerkiksi mustikan ja puolukan keskimääräinen cesium-pitoisuus Suomessa on 40 Bq:ta kilossa. Yhden millisievertin annoksen saa, jos elimistöön tulee ravinnon mukana 80 000 Bq:ta cesium-137:ää. Siten vuodessa pitäisi syödä vähintään satoja kiloja marjoja "ylimääräiselle" millisievertin annokselle altistuakseen.

# Metsälehden Metsäuutiset