Olet täällä

Metsähallitus polttaa Martimoaavalla 14 hehtaaria metsää

Tuli on monelle palavaa puuta tarvitsevalle lajille elinehto
Metsähallitus polttaa alkukesästä 14 hehtaaria metsää Martimoaavan soidensuojelualueella Simossa. Polttojen tarkoituksena on parantaa paloja tarvitsevien harvinaistuneiden lajien elinoloja ja muuttaa metsien rakennetta luonnontilaisemmaksi. Säiden salliessa metsiä poltetaan myös Kilsiaapa-Ristivuoman Natura-alueella ja Pyhätunturin kansallispuistossa.
Metsäpalot ovat tärkeä osa luonnonmetsien normaalia kiertokulkua. Tuli luo metsään runsaasti lahopuuta, eriasteisesti hiiltynyttä puuta ja paahteisia, avoimia alueita.
Tehokkaan palontorjunnan avulla palot on saatu Suomesta lähes tyystin loppumaan. Sen vuoksi monet palanutta puuta tarvitsevat lajit ovat käyneet uhanalaiksi. Palolajien kannalta erityisesti jatkuvuus on tärkeää: Martimoaavalla poltetaan hallitusti pieniä metsäsaarekkeita eri puolilla aluetta noin neljän vuoden välein. Näin palolajistolle on jatkuvasti tarjolla eri-ikäistä palanutta metsää, mikä turvaa niiden säilymisen.
Etenkin monet kovakuoriaiset hyötyvät tulesta. Sienistä mm. uhanalainen kairakääpä viihtyy hiiltyneellä puulla. Myös harvinainen pohjantikka runsastuu paloalueilla. Erityisen tärkeää uhanalaisille lajeille on järeä lahopuu: siksi palojatkumoalueilla poltetaan myös varttuneita metsiä.
 Maaperän eriasteinen palaminen edistää puuston luontaista uudistumista ja kasvillisuuden uudistumista siemenpankin avulla. Polttojen myötä Martimoaavalle pyritään luomaan luonnonmetsän nuoria kehitysvaiheita, jotka ovat Suomen nykymetsissä äärimmäisen harvinaisia.
Martimoaavan poltossa Metsähallitus toimii yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa, joka tutkii alueella luonnonpalon etenemistä pystymetsässä.

# Metsälehden Metsäuutiset