Suomessa tehdään ensi vuosikymmenen alussa dieselpolttoainetta ja bensiiniä turpeesta. Biopolttoaineen tuotanto voi alkaa jo 4-5 vuoden kuluttua, jos Vapon mittava toisen sukupolven polttoainetehdashanke etenee suunnitelmien mukaisesti, kertoi Vapon biopolttoaineliiketoiminnan johtajana elokuussa aloittanut Mikko Kara.

Vapo rakentaa Karan mukaan suoraan noin 120 000 tonnia biopolttoaineen raaka-ainetta vuodessa tuottavan tehtaan. Turpeesta ja puusta tehdään tehtaassa synteesikaasutuksella hiilivetyvahaa ja -nestettä, jotka jalostetaan öljynjalostamossa dieseliksi tai bensiiniksi.

Turpeen jalostaminen liikennepolttoaineeksi on Vapon historian tähän mennessä mittavin hanke. Tehtaan investointikustannukset nousevat Karan mukaan noin 300 miljoonaan euroon. Se on puolet Vapon viime vuoden liikevaihdosta. Vapon omistavat puoliksi Suomen valtio ja Metsäliitto.

Vapon hanke vahvistaa suomalaisten yritysten johtoasemaa toisen sukupolven biopolttoaineiden kehitystyössä. Neste Oil on jo käynnistänyt ensimmäisen bioöljyistä ja rasvoista polttoainetta tuottavan jalostamon ja toinen jalostamo on rakenteilla.

Stora Enso ja UPM valmistelevat parhaillaan kumpikin puupohjaisen biopolttoaineen tuotannon aloittamista metsäteollisuuden tehtaiden yhteydessä. Stora Enso toteuttaa hanketta yhdessä Neste Oilin kanssa ja UPM yksinään. Yhtiöt soveltavat biomassan kaasutukseen niin sanottua Fisher-Tropsch-menetelmää.

Turpeesta hyvää
biopolttoainetta

Kara on innostunut Vapon turvehankkeesta. Toisen sukupolven biopolttoaineet ovat hänen mukaansa energia-alan suuri juttu ensi vuosikymmenen alkupuolella.

- Turve ja muut biomassat eivät pysty vielä kilpailemaan hinnalla tavanomaisen öljyn kanssa, mutta EU:n liikenteen polttoaineiden bioenergian sekoituspakko avaa niille markkinat, totesi Kara. Mikäli öljyn hinta asettuu pitkäaikaisesti 90 dollarin yläpuolelle, paranee turve- ja puupohjaisen polttoaineen kilpailukyky olennaisesti.

Turve täyttää Karan mukaan kaikki biopolttoaineen raaka-ainevaatimukset kun sen energia- ja päästötasetta tarkastellaan koko elinkaarelta. Vapon hanke tarvitsee tuekseen biopolttoainehyväksynnän. Muutoin voi olla vaikea saada kuluttajia maksamaan polttoaineesta korkeampaa hintaa.

Biomassasta tehtävä toisen sukupolven biopolttoaine on korkealaatuista. Kara uskoo, että prosessissa tuotettavalle biovahalle ja -nesteelle syntyy hyvät markkinat. Ne ovat erinomainen syöttöaine öljyjalostamoille.

Tehdaspaikka
valitaan kesällä

Vapo valitsee vuoden loppuun mennessä 20 tehtaan sijoituspaikaksi sopivaa paikkakuntaa. Tehtaan sijoituspaikka päätetään ensi kesänä. Investointipäätökseen hanke kypsyy Karan mukaan vuonna 2009. Varsinaisen tehtaan rakentaminen kestää noin 2,5 vuotta.

Vapo rakentaa suoraan tuotantomittakaavan laitoksen. Ennen sitä yhtiö tekee prosessikokeita muualla. Shell rakentaa parhaillaan Freiburgiin koelaitosta. On täysin mahdollista, että teemme prosessiajoja siellä, kertoi Kara.

Raaka-aineen Vapo ottaa ojitetuilta soilta, jotka ovat nykyisin hiilidioksidin päästölähteitä. Tuotantoon tarvitaan varsin vähän suota.

- Suota tarvitaan vuodessa 100 hehtaaria, jos turvekerros on kahden metrin paksuinen. Turve pumpataan suolta nopeasti putkessa Vapon kehittämällä uudella korjuumenetelmällä, mainitsi Kara. Korjuun jälkeen suo metsitetään hiilinieluksi. Sopivaa suota Suomessa on yli 5 miljoonaa hehtaaria.

Turve-puupohjaisen biopolttoaineen tuotannossa päästään Karan mukaan korkeaan hyötysuhteeseen, kun myös prosessin lämpö hyödynnetään. Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen lisäksi turvepohjaisen liikennepolttoaineen tuotanto parantaa huoltovarmuutta ja lisää merkittävästi Suomen energiaomavaraisuutta.

Turve hyväksyttävä
sallituksi raaka-aineeksi

Euroopan unionissa ei vielä ole tehty päätöstä turpeen kohtelusta biopolttoaineena. Vapon mukaan turve on tasaveroinen raaka-aine puun ja muiden uusiutuvien raaka-aineiden kanssa biodieselin tai biobensiinin valmistuksessa. Vapon biopolttoainesuunnitelman toteuttamisen kannalta on elintärkeää, että turve saa EU:n hyväksynnän.

- Elinkaaritarkastelussa turpeesta tuotetun liikennepolttoaineen hiilidioksidipäästöt ovat selvästi pienemmät kuin tavanomaisesta öljystä valmistettujen polttoaineiden päästöt. Turve on siksi perusteltua ottaa yhdeksi EU:n hyväksytyistä biopolttoaineen raaka-aineista, sanoi Mikko Kara.

Vapon laskelmien mukaan turvedieselillä ja turvebensiinillä päästään 10-80 prosentin vähennykseen hiilidioksidipäästöissä tavanomaiseen öljyyn verrattuna. Haarukka on Karan mukaan laaja, koska siihen vaikuttaa merkittävästi se, mistä turve otetaan ja käytetäänkö tuotantoprosessissa esimerkiksi nollapäästöistä sähköä.

Liikenteen turvepolttoaineen hiilidioksiditase perustuu elinkaarilaskelmiin, jotka ulottuvat suolta lopputuotteen, dieselin tai bensiinin, käyttöön ja suon käytön jälkeiseen metsittämiseen. Mineraaliöljyn lisäksi tase hakkaa ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet. Niistä useimmat ovat energia- ja päästötaseeltaan jopa tavanomaista öljyä heikompia.

- Turpeen käyttö edellyttää luonnollisesti koko prosessin sertifiointia, mutta elinkaaritase on selvästi tavanomaista öljyä parempi ja vähentää päästöjä merkittävästi. Kyllä turve pitää hyväksyä liikenteen biopolttoaineiden luetteloon, Kara sanoi.

Turpeen käyttö polttonesteiden tuotannossa on Karan mukaan erillinen asia, joka ei liity muihin turpeesta käytyihin päästökiistoihin.

- Tässä yhteydessä ei puhuta päästökaupasta eikä maakohtaisista päästöinventaareista. Liikenteen päästöjä tarkastellaan erillään elinkaaripohjalta, ja siinä vertailussa turve on selvästi tavanomaista öljyä parempi, sanoi Kara.

# STT