Karsina-ala
Riittävä karsina-ala on yksi lihasikalan olosuhteiden avaintekijöistä.Suositeltava minimikarsina-ala on 0,8 m²/ sika. Esimerkiksi kasvun on joissakin tutkimuksissa todettu parantuneen aina 1 m²/sika asti. Purupohjasikaloiden mitoitus poikkeaa kiinteälattiaisesta oleellisesti, vasta noin 1,6 m²/ sika mitoituksella vältetään pahimmat vettymisongelmat.

Lattia
Sika makaa mieluummin kiinteällä alustalla kuin ritilällä. Kiinteäksi makuualaksi suositellaan vähintään 0,6 m²/sika. Kiinteä makuualusta on myös mahdollista kuivittaa, mikä helpottaa sialle sopivan lämpötilan saavuttamisessa. Ritiläpalkkien sopiva rakoleveys on noin 18 mm.

Kuivitus
Kuivitus on lihasikalassakin monella tapaa hyödyllistä. Kuivike toimii kuitulähteenä, lämmönsäätelyssä ja antaa sialle tekemistä. Näin riittävä kuivitus ehkäisee muun muassa mahahaavaa ja hännänpurentaa.

Valaistus
Suositeltava valaistusteho lihasikalassa on n. 100 lux luokkaa. Riittävä valaistus helpottaa eläinten tarkkailua ja lisää sikalan viihtyvyyttä. Valaistuksella on todettu olevan postiivinen vaikutus sikojen immuniteettiin ja kasvuun.

Vesi
Sika tarvitsee vettä vapaasti kaikissa tuotantovaiheissa. Lihasikavaiheessa veden saatavuus vaikuttaa olennaisesti sekä kasvuun että sairastavuuteen. Hygienisin annostelutapa on nippa ja virtauksen tulee olla 1-2 l/min. Vesinippa asennetaan lantaritilän päälle.

Kaukalotila
Riittävä kaukalotila on tasaisen kasvun edellytys. Jos kaikki eläimet eivät mahdu samanaikaisesti syömään, pienemmät siat eivä saa riittäväsi rehua ja suurimmat syövät liikaa. Kilpailu ruokapaikasta on myös omiaan lisäämään hännänpurentaa.90 kg lihasioille olisi hyvä olla kaukalotilaa vähintään 33 cm/sika.

Ilmastointi ja lämmitys
Toimiva ilmastointi on sikalan tärkeimpiä tekijöitä. Tuotanto-oloissa sian lämmönsäätely hoidetaan pääosin ilmastoinnin avulla. Lisälämmitys on talvipakkasilla tärkeää erityisesti erityisesti kosteuden hallitsemiseksi.

Kertatäyttöisen lihasikalan suosituslämpötila on noin 22^oC välitysporsaiden saapuessa ja laskee asteittain sikojen kasvaessa. Suositeltava ilman lämpötila riippuu myös kuivikkeiden käyttöasteesta, vedosta, kosteudesta ja lattiamateriaalista.

Suomalaisissa olosuhteissa ilmastoinnille asetetaan kovat vaatimukset, sillä ulkolämpötila voi vaihdella 50 - 60 astetta vuoden aikana. Kuitenkin jo 3-5 ^oC: n vaihtelu päivittäisessä sikalan lämpötilassa stressaa sikoja. Kesällä pitäisi ilmavirran osua makuualueelle ja talvella ulostusalueelle, jotta karsina pysyy siistinä. Sika on herkkä varsinaiselle vedolle, eikä ilman virtausnopeus saisikaan ylittää 0,2 m/s.