29.04.10

Munien varastointiajan vaikutus haudontatuloksiin ja untuvikkojen laatuun

Munien varastointiaika vaikuttaa monilla tavoin haudontatuloksiin. Liian pitkä varastointiaika, kuten myös munien hautominen heti muninnan jälkeen, voi vaikuttaa haudontatulokseen negatiivisesti. Mikäli munien haudonta aloitetaan heti munimispäivästä, haudontatulos heikkenee verrattuna neljä päivää varastoituihin muniin. Kun munien varastointiaika taas pidentyy yli 7 vuorokauden, haudontatulokset ja untuvikkojen laatu heikkenevät.

Yli 7 vuorokauden varastointi heikentää haudontatulosta 0,5 % päivässä

Hollantilaisessa tutkimuksessa tutkittiin tietoja 511 emon parvesta, jossa oli yhteensä noin 24 000 haudontaerää ja yli 700 000 haudontamunaa kolmesta hollantilaisesta hautomosta vuosien 2004 – 2006 välisenä aikana. Munien varastointiajan lisääminen yhdellä päivällä ennen seitsemättä varastointipäivää heikensi haudontatatulosta keskimäärin 0,2 % päivässä. Seitsemän päivän varastoinnin jälkeen haudontatuloksen väheneminen kiihtyi keskimäärin 0,5 % päivässä.

Pitkä varastointiaika vaikuttaa negatiivisesti untuvikkojen laatuun

Munien varastointiajan vaikutusta untuvikkojen laatuun tutkittiin brasilialaisessa kokeessa. Broileremot olivat Cobb-rotuisia ja munia (yhteensä 1 800 kpl) varastoitiin joko 3 tai 18 päivää. Pitempi varastointi huononsi päivän ikäisten untuvikkojen laatua, jota mitattiin untuvikon laatua kuvaavalla indeksillä.

Kolme päivää varastoiduista munista kuoriutuneista untuvikoista (V3) 62,22 % ja vastaavasti 18 päivää varastoitujen munien untuvikoista (V18) 48,04 % saivat täyden 100 pisteen kuntoindeksin. Keskimääräinen indeksi alle 100 pistettä saaneilla linnuilla oli V3-ryhmässä 90,97 ja V18-ryhmässä 84,68.

Varastointiaika vaikutti lintujen kasvuun

Keskimääräinen suhteellinen kasvu oli V3-ryhmällä 176,2 % (± 3,55) ja V18-ryhmällä 164,4 % (± 4,62). Suhteellinen kasvu oli molemmissa ryhmissä hyvin vähäinen, mikä johtui todennäköisesti jalosteen senhetkisistä ominaisuuksista ja tutkimuksessa käytetystä laimeasta starttirehusta, jonka valkuaispitoisuus oli vain 18 %.

Suhteelliseen kasvuun vaikutti munan varastointiajan pituus, untuvikkojen laatu (1 pv) ja haudonta-ajan pituus. 18 päivän varastointi pidensi munien haudonta-aikaa. V18-ryhmässä 80 % untuvikoista oli kuoriutunut 500 tunnin haudonnan jälkeen, kun 3 päivää varastoitujen munien untuvikot kuoriutuivat keskimäärin 10 tuntia aiemmin.

Kuten aiemmin mainittiin, pidempi varastointiaika heikensi untuvikkojen laatua. Yllättävää kyllä, myös 100 pisteen linnut V18-ryhmässä olivat huonommin kasvavia kuin V3-ryhmässä. Varastointiajalla oli siis itsessään vaikutusta untuvikkojen kasvuun.

Kuvio 1. Untuvikkojen suhteellinen kasvu

Lähteet:
Asmundson ja MacIlraith 1948. Poultry Science 27:394-401
Christensen ym. 2001 J.Appl.Poult.Res. 10:5-15
Muambi ym. 1980 Rev.Zair.Sci.Nucl.1(2):65-83
Reijrink ym. 2008 World’s Poultry Science Journal 64(4):581-598
Tona ym. 2003 Poultry Science 82:736-741
Yassin ym. 2008 Poultry Science 87:2408-2417

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja