Hernekärsäkkäitä on monta toisiaan muistuttavia lajeja. Yleisin niistä on juovahernekärsäkäs (Sitona lineatus), joka on noin puolen sentin pituinen kapea ruskeanharmaa kuoriainen. Muita lajeja ovat uurrehernekärsäkäs, keltahernekärsäkäs ja sukashernekärsäkäs.

Merkitys:
Aikuiset hernekärsäkkäät syövät herneen taimia. Pyöreät syöntijäljet lehtien reunoissa ovat hernekärsäkkäiden tekemiä. Erityisesti kuivina kesinä kärsäkkäät saattavat syödä pienet taimet kokonaan. Hernekärsäkkäiden toukat elävät herneen juuristossa, ja vioittavat typpeä sitovia juurinystyröitä, jolloin kasvu vähenee.

Leviäminen:
Hernekärsäkkäät talvehtivat aikuisina pientareilla ja muissa monivuotisissa heinäkasvustoissa. Ne leviävät hernepeltoihin taimettumisen aikaan, käyttävät taimia ravinnokseen, ja munivat taimien tyvelle. Munista kuoriutuvat toukat kaivautuvat maahan, ja syövät juurinystyröitä.

Torjunta:
Harso tai verkko heti kylvön jälkeen estää hernekärsäkkäiden tuhot. Kärsäkkäiden liikkumista kannattaa seurata liima-ansoilla. Ensimmäisten vioitusten ilmaannuttua peltojen reunoille, saattaa reunaosien ruiskutus olla tarpeen. Torjuntaan sopivat Sumi Alpha, Mavrik ja Fastac 50.