Ensimmäisiä uutisia puintirintamalta on alkanut kuulua eri puolelta Suomea. Ennätyshelle ja useita alueita koetellut viikkojen kuivuus ovat kantaneet veronsa. Satotasot ovat kevätviljoilla olleet keskimääräistä alhaisempia ja hehtolitrapainot selvästi tavallista matalampia. Jatkokaan ei lupaa hyvää, sillä kasvustot ovat monin paikoin hyvin epätasaisia. Kevään sateet ja märkyys tekivät maista ilmattomia ja lykkäsivät kylvöjä monella tilalla kesäkuulle.

Laatuongelmat ja pienentynyt vilja-ala alentavat merkittävästi kotimaista viljasatoa viime vuodesta. Hinnoissa tämä ei ole vielä merkittävästi näkynyt, joka osaltaan johtuu hyvästä varastotilanteesta.

Ongelmia on myös muualla. Kansainvälinen viljamarkkina on tällä hetkellä jyrkän nousujohteinen, kun viljan tuotantoennusteita on päävientimaissa alennettu viime päivinä. Muun muassa merkittäväksi vehnän viejäksi noussut Venäjä on kärsinyt helteiden aiheuttamasta kuivuudesta. Sadon arvioidaan jäävän yli neljänneksen pienemmäksi kuin vuonna 2009. Keski-Venäjällä leipävehnän hinta on kuukaudessa noussut 89 eurosta peräti 152 euroon tonnilta ja nousu jatkuu.

Hintaero kotimaan ja lähimarkkinoiden välillä on siis muodostunut merkittäväksi. Viljaa virtaa tulevina kuukausina vientiin, mikä nostaa hintoja vääjäämättä myös Suomessa.

Tämän kasvukauden kokemusten valossa moni viljelijä miettii, voiko viljelyssä varautua paremmin sään muutoksiin ja niistä aiheutuneisiin ongelmiin. Pitäisikö syysvilja-alaa lisätä, kylvää keväällä entistä aikaisemmin ja pinnempaan, luopua sänkipeitteisyydestä, kyntää enemmän, ottaa monivuotisia kasveja lisää kiertoon ja niin edelleen.

Päätöksiä ja muutoksia tilatasolla on syytä tehdä, sillä Suomen ilmasto elää lämmintä aikajaksoa. Kulunut kesä on tähän mennessä ollut Suomen lämpimin koskaan mitattu ja koko 2000-luku on ollut historian valossa poikkeuksellista aikaa.

Tämän viikon asiantuntija:
Mikko Mäkimattila
Toimitusjohtaja