Olet täällä

Nurmikasvit

Nurmi on merkittävä viljelykasvi Suomessa. Peltoalasta noin kolmannes on nurmea ja nautojen rehunkulutuksesta nurmen osuus on edelleen reilut puolet. Tärkein nurmen käyttötarkoitus on säilörehuntuotanto. Heinää ja laidunta on suunnilleen yhtä paljon, noin 80 000 ha, ja loppu alasta on muuta nurmea tai nurmen siementuotannossa.

Hyvää satoa ja laatua kannattaa tavoitella käyttötarkoituksesta riippumatta, sillä nurmesta saatava sato vaikuttaa keskeisesti tuotettavan rehun hintaan ja sitä kautta maidon ja naudanlihan tuotantokustannuksiin. Sato ja laatu määrittävät paitsi nurmirehun hinnan, mutta myös tarvittavan täydennysrehun määrän ja laadun.

Nurmikasvien sulavuudella on suuri merkitys eläinten ruokinnassa. Maidontuotannon kannattavuuteen vaikuttaa olennaisesti nurmirehun laatu, erityisesti sulavuus eli D-arvo. Mikäli D-arvo laskee yhden prosentin, maitotuotos alenee 0,5 kg/lehmä/vuorokausi, ellei sitä korvata väkirehulla. Nurmikasvilajikkeiden välillä on selkeitä eroja sulavuudessa ja sulavuuden muutosnopeudessa.

Nurmiviljelyn suunnittelu kannattaa tehdä useamman vuoden aikajänteellä. Hyvänä lähtökohtana on eläinmäärän ja ruokintasuunnitelman pohjalta tuleva rehun tarve, mikä määrittää tarvittavan nurmialan ja toisaalta satotason. Nurmen luontainen sadontuottokyky säilyy hyvänä useimmiten 3 nurmivuotta. Sadontuottokyvyn kannalta on tavoiteltavaa, että tilalla olisi eri ikäisiä nurmia.

Monivuotisina kasveina nurmilla on vahva juuristo. Suurin osa juurista on kyntökerroksessa tai pinnassa, mutta osa voi ulottua yli puolen metrin syvyyteen. Osittain vahvan juuriston vuoksi, nurmella on myös maan rakennetta parantava vaikutus.Kuten muidenkin kasvien viljelyssä, nurmilohkojen pellon kasvukuntoon tulee panostaa. Maan rakenne, pellon pinnan muodot ja ojituksen toimivuus ovat tärkeitä asioita nurmen kasvun kannalta. Näiden lisäksi myös pellon pH ja hivenravinnetila vaikuttavat keskeisesti nurmen kasvukykyyn.

Kun pelto on kunnossa, hyvä sato tuotetaan ravinteilla. Hyvän sadon mukana pellolta poistuu kesän aikana yli 200 kg typpeä ja kaliumia, reilut 20 kg fosforia ja noin 15 kg rikkiä. Nurmi tarvitsee kasvuunsa pääravinteiden lisäksi myös hivenravinteita.

Lannoituksen suunnittelussa lähtökohtana tulee olla tasapainoinen ja tarpeenmukainen jokaisen sadon lannoitus perustuen viljavuustutkimukseen. Lannoituksen lisäksi sadon ja laadun kannalta keskeisiä asioita ovat korjuuaika, rikkojentorjunta ja laji- sekä lajikevalinta.

Samankaltaista sisältöä