Nurmien sadot ovat olleet Suomessa vuosina 2006 – 2010 keskimäärin 5 436 kiloa kuiva-ainetta. Nurmenviljelyyn panostamalla 10 000 kilon kuiva-ainesadot ovat kuitenkin mahdollisia.

Nurmisatojen parantamiseksi on perustettu alueellisia nurmiryhmiä, joissa on saatu selkeitä parannuksia satotasoihin. Parhaimmilla tiloilla nurmisadot ovat nousseet yli 10 000:een kuiva-ainekiloon.

Pienet tekijät tuovat lisäsatoa

Huipputiloilla panostetaan laadukkaisiin ja omille pelloille soveltuviin lajikkeisiin. Valtaosalla parhaimmista tiloista nurmiseoksessa on yli viisi kasvilajia seoksessa. Myös typensitojakasvien määrän tulee olla tasapainossa, yleensä tavoitellaan 25 – 30 prosentin apilapitoisuutta.

Nurmen perustamistapa on tärkeää suunnitella tarkasti. Parhailla tiloilla nurmen suojakasvina on kokoviljasäilörehu, kun taas puitavaa varjostavaa viljaa käytetään yhä harvemmin. Suojakasvin merkitys korostuu helposti kuivuudesta kärsivillä lohkoilla.

On tärkeää myös huomioida, että hyvät tilat lopettavat hyviä nurmia. Jos lopetettava nurmi on huono, satopotentiaalia on jo menetetty. Myös täydennyskylvöt tulisi tehdä ennen kuin pelto on harva.

Laadukasta rehua – enemmän maitoa

Säilörehun laadun mittaaminen on tärkeää. Huipputilat ottavat säilörehunäytteitä lähes kolminkertaisen määrän verrattuna koko maan keskiarvoon. Runsas sato johtaa hyvillä tiloilla myös laadukkaaseen rehuun.

Parhaimmilla tiloilla korkea rehun tuotto on saatu siirrettyä myös maitotuotokseen. Kymppitonnin tiloilla on saatu keskimäärin myös kymppitonnin maitotuotos.

Lähde: Käytännön Maamies