30.03.16

Viljelykierto Osa 7 - Tiivistyneille maille apilaa ja sinimailasta

Tiivistyneen maan kasvukuntoa voidaan parantaa mm. apilapitoisilla nurmikasveilla.

Maataloudessa viljelykiertoa on käytetty jo vuosisatoja ja vaikutusta satoon on tutkittu paljon.

Oikeaoppinen viljelykierto on maanviljelyä, jossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu peräkkäisinä vuosina. Tarkoituksena on välttää haitat, jota aiheutuu saman kasvilajin viljelystä samalla paikalla. Viljelykierrossa vältetään pellon väsyminen, pidetään maan ravinnevarat tasapainoisena ja ehkäistään kasvintuhoojaongelmia. Kasvinsuojelussa viljelykierto erityisesti vähentää rikkakasvi- ja tautiongelmia sekä ennalta ehkäisee resistenssiongelmia.

Ennen traktoreiden yleistymistä viljelykierto oli maataloudessa itsestään selvyys aina 1960 -luvulle asti. Nurmea viljeltiin jokaisella tilalla eläimiä varten ja ruis kylvettiin aina kesantopeltoon. Peltomaa pysyi kuohkeana. Eikä vielä kevyiden Fergujen yleistyttyä saatu maata pilalle, koska liian märät pellot eivät kantaneet. Sitten keksittiin traktoreihin paripyörät ja siitä alkoi maan rakenteen heikentymiskierre. Nopeasti konekalustoon lisättiin tonneja ja renkaita levennettiin.

Oletettiin, että kun saadaan pintapaine alhaiseksi, tiivistymistä ei synny. Näin vaan ei ole. Vaikka pellon pintaan ei jäisi ajokerroista pahoja painaumia, suuri painomassa tiivistää kuitenkin peltoa.

Ja syvältä tiivistynyttä maata ei edes routa pysty helposti palauttamaan.

On hyvin surullista, että viimeisten kahden vuosikymmenen aikana keskimääräiset viljasadot eivät ole enää kasvaneet, vaikka kasvinjalostuksen myötä on saatu käyttöön entistä satoisampia lajikkeita.

Syynä on yksinkertaisesti pellon kasvualustan heikentyminen. Monilla viljatiloilla pelto on sotkettu niin pahaan kuntoon, ettei enää mikään kasvi pysty tuottamaan hyvää satoa.

Nyt kannattaa kylvää apilaa ja sinimailasta

Viljan hinta on nyt valitettavan alhaisella tasolla ja merkkejä hinnan kohoamisesta ei edes ole näköpiirissä. Jos

viljasatotaso jää alle 5 tonnin, joudutaan jo tukieuroja käyttämään kustannusten kattamiseen. Monilla peltolohkoilla ei ole edes realistisia mahdollisuuksia päästä viljan viljelyssä kannattavuuteen. Kevätöljykasvit ovat hyvä vaihtoehto viljatilalle, mutta tiiviissä maassa niiden juuret eivät pysty pureutumaan riittävän syvälle. Eikä sotketussa maassa menesty herne eikä härkäpapukaan. Tänä keväänä monilla viljatiloilla on apilapitoiset nurmikasvit järkevä viljelykiertokasvi. Nurmiviljelyn kannattavuutta myös suosii tämän tukikauden tukijärjestelmä. Nyt tämä kannattaa hyödyntää. Mahdollisesti seuraavalle tukikaudelle nurmien tuet eivät enää ole näin hyvällä tasolla.

Nurmen jälkeen syyskasvikierto

Ilmasto on muuttumassa. Todennäköisemmin tämä merkitsee sitä, että runsaat sadejaksot / pitkät poutajaksot yleistyvät. Syysmuotoiset kasvit menestyvät vaikeissa olosuhteissa keväällä kylvettyjä kasveja paremmin. Nurmen lopetusvuonna on myös hyvä mahdollisuus tehdä tarvittavia lisäojituksia ja levittää kalkkia. Lannoitteistakin saadaan parempi hyötysuhde kun peltojen kalkitusta lisättäisiin.

Nurmen lopetuksen jälkeen on hyvä mahdollisuus kylvää syysrapsia. Syysrapsi vahvalla juuristollaan vielä möyhentää maata lisää ja antaa seuraaville kasveille vahvaa sadonlisää. Kylvöaikasuositus heinäkuun viimeistä viikosta elokuun 10 päivään saadaan hyvin varmistettua nurmen jälkeen. Syysrapsin jälkeen voidaan taas jatkaa syyskasveilla joko rukiilla tai syysvehnällä. Näiden kasvien kylvö onnistuu suorakylvönäkin, koska syysrapsin jälkeen maa on murustunut eikä puintitähteet ole vaikeuttamassa kylvöä.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja