Olet täällä

Fosforilannoitus nykyisin alle suositusten ja sadon tarpeen

Suomen peltojen fosforitilanne on heikentynyt. Viljavuustutkimuksen tulosten perusteella pelloista noin puolet on ns. punaisissa viljavuusluokissa. Maan niukka fosforipitoisuus näkyy myös kasvustoissa. Viime kesänä otetuissa Yara Megalab -kasvustonäytteissä lievää tai vakavaa fosforin puutetta oli yli puolella nurminäytteistä ja lähes joka toisessa ohranäytteessä.

Satojen mukana poistuu monilla pelloilla enemmän fosforia kuin lannoituksessa annetaan. Fosforin puute rajoittaa jo satoja ja laatua.

Esimerkiksi nurmelle  suositellaan ympäristökorvauksen mukaan fosforia 24–46 kiloa hehtaarille punaisissa fosforiluokissa, kun sitä käytetään keskimäärin yhteensä kymmenen kiloa hehtaarille, josta puolet tulee lannoitteista, puolet karjanlannasta. Fosforitase on siten reilusti negatiivinen, nurmisadot vievät jopa 25 kiloa enemmän fosforia kuin peltoon annetaan.                   

Suurilla satotasoilla myös viljoilla fosforitaseet ovat negatiivisia. Yara Kotkaniemen kokeissa on osoitettu, että fosforilannoituksella voidaan saada selvää sadonlisää ja nostaa viljelyn kannattavuutta. Esimerkiksi ohralla huononlaisessa fosforiluokassa on saatu riittävällä fosforilannoituksella yli 300 euron lisätuotto hehtaarilta.

Viljelyn kannattavuuden parantamiseksi fosforilannoitus tulee perustaa viljavuustutkimuksen tuloksiin ja viljeltävien kasvien sadontuottokykyyn. Uudet satoisat lajikkeet hyötyvät korkeammasta lannoituksesta. Esimerkiksi 8 000 kilon vehnäsato ja 10 000 kilon nurmen kuiva-ainesato vievät noin 30 kiloa fosforia hehtaarilta.

 

Fosforilla tärkeä merkitys sadoille

Kasvit tarvitsevat tasapainoisesti kaikkia ravinteita. Pääravinteisiin kuuluva fosfori on kasvun kannalta tärkeimpiä ravinteita, jolla on suora yhteys sadon määrään ja laatuun. Fosforista kasvit saavat energiansa. Lisäksi se tehostaa muiden ravinteiden ottoa. Mikään muu ravinne ei voi korvata fosforia kasvinravitsemuksessa.

Riittävä fosforilannoitus lisää viljelyvarmuutta.  Fosfori parantaa juurten kasvua, versoutumista ja kasvattaa lehtien kokoa. Se lisää jyvien määrää ja kokoa tähkässä, nopeuttaa tuleentumista ja parantaa sen tasaisuutta.

Jos kasvilla on fosforista puutetta, juuriston kehitys on heikompaa ja juuristo jää suppeammaksi. Suppea juuristo pyydystää hyvin kehittynyttä huonommin hyödyntämään maaperän luontaisia ravinteita kuin tasaisen laaja ja tiheä juuristo. Puute heikentää kasvin kasvua ja pienentää satoa.

On myös tärkeää muistaa, että fosfori on nurmirehussa eläimille elintärkeä kivennäinen.

 

www.yara.fi/fosfori

Tekijä: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä