Ensimmäisen säilörehun korjuu on käsillä Etelä-Suomessa. Kuivuus on rajoittanut nurmien kasvua, joten sato on jäämässä pieneksi. On myös mahdollista, että nurmille annettu lannoitus ei ole liuennut lainkaan. Silti nurmien nitraattipitoisuus on turhankin korkea, mutta niiden sokeripitoisuus on myös suuri. Ylipäänsä kuiva-ainepitoisuus on nyt nurmissa korkea. Näin ollen säilörehu ei välttämättä vaadi esikuivatusta lainkaan.

Korjuuajankohdan valinta on hankalaa; jos jää odottamaan nurmen kasvua ja massan lisääntymistä, niin sulavuus heikkenee. Ensimmäinen sato kannattaakin korjata hyvälaatuisena talteen, jos säilörehupinta-alaa on riittävästi. Niittäessä sänki kannattaa jättää niin korkeaksi kuin suinkin pystyy, sillä kuiva maa pöllyää ja levittää haittamikrobeja nurmimassan joukkoon, mikä taas hankaloittaa säilöntäprosessia. Nurmi lähtee myös helpommin uuteen kasvuun, kun sen niittää mahdollisimman korkeaan sänkeen. Toki silloin tulee massamenetyksiä ensimmäisestä sadosta, mutta toinen sato on vastaavasti parempi.

Olosuhteet suosivat nyt biologista säilöntää, sillä kuiva-ainepitoisuudet tulevat olemaan ensimmäisessä niitossa 25-40 % ja sokeripitoisuus on korkea. Biologisia säilöntäaineita käytettäessä bakteerit täytyy saada mahdollisimman tasaisesti rehun joukkoon. Nestettä kannattaa käyttää siis vähintään 4 litraa. Riski jälkilämpenemiselle ja homehtumiselle on suuri, jos nurmimassaa ei silppua tarpeeksi pieneksi ja tiivistä sitä erityisen hyvin. Korkea nitraattipitoisuus voi aiheuttaa virhekäymistä.