Olet täällä

Jääpolte tekee tuhojaan – varaudu täydennyskylvöihin ajoissa

Kuluvan talven sateiden aiheuttamat tulvat sekä pakkasen ja plussakelin sahaava vaihtelu kurittavat peltoja laajoilla alueilla Suomessa. Etenkin talvehtivat nurmet ovat vaarassa.

Helmikuussa lähes koko maassa saatujen ennätyssateiden jäljiltä pelloille on kertynyt tulvavesiä, jotka rasittavat viljelysmaan rakennetta .

Vaihtelevat lämpötilat näyttävät lisäksi aiheuttavan tuhoa talvehtiville nurmille. Olot ovat hankalat erityisesti itäisessä ja pohjoisemmassa Suomessa.

Talvehtivien nurmien tuho uhkaa olla sen verran suuri, että säilörehunurmilta ei välttämättä pystytä korjaamaan kesällä normaalia satoa. On siis erittäin tärkeää arvioida nurmien kunto huolellisesti, jotta varmistetaan riittävä karkearehun saanto karjalle ja minimoidaan kannattavuuteen kohdistuvat riskit.

– Talvituhoista kärsineen nurmen kunnon arviointiin ja korjaustoimenpiteisiin kannattaa varautua hyvissä ajoin, sillä mahdollisuuksia sadonmenetyksen minimointiin on olemassa, korostaa Borealin nurmikasvien jalostaja Mika Isolahti.
Lajikkeiden talvenkestävyyden testaaminen on keskeisessä roolissa nurmien lajikejalostuksessa. Kuva Sotkamon koeruuduilta keväältä 2019.

 

Poimi tästä vinkit korjaustoimenpiteisiin

Nurmien kunnon arviointi on olennainen lähtökohta kevään täydennyskylvöjä suunniteltaessa. Lisäksi huomioidaan toki kokonaispinta-ala suhteessa eläinmäärään. Poimi tästä Mika Isolahden vinkit talvituhon asteiden arviointiin ja korjaustoimenpiteiden vaihtoehtoihin.

Tilanne 1: Kasvusto on miltei tuhoutunut koko pinta-alalta.

Toimenpide: Tekohengitystoimenpiteenä jaetaan tilan nurmipinta-ala ensin kolmeen osaan. Ensimmäiseen osaan kylvetään yksivuotinen raiheinä ja/tai korjataan kokoviljasäilörehu riittävältä alalta. Toinen osa alasta kylvetään nopeasti kasvavalla laidunnurmiseoksella, jossa on mukana myös talvehtivia nurmikasvilajeja. Viimeinen kolmannes alasta perustetaan uudelleen monivuotisella nurmella suojaviljaan, joka voidaan korjata kokoviljasäilörehuksi.

Tilanne 2: Koko nurmikasvustosta puolet on tuhoutunut ja on mahdollista, että karkearehu ei riitä karjan ruokintaan.

Toimenpide: Perustetaan tuhoutuneelle alalle nurmi suojaviljaan. Korjataan suojaviljan sato kokoviljasäilörehuna ja olosuhteiden salliessa voidaan korjata myös nurmen odelma kokoviljasäilörehun korjuun jälkeen. 

Tilanne 3: Kasvusto on tuhoutunut yksittäisiltä peltolohkoilta.

Toimenpide: Jos pinta-ala antaa myöden, ehdottomasti järkevintä on perustaa koko peltolohko uudelleen suojaviljaan ja saada näin aikaan tuottava nurmi useiksi vuosiksi eteenpäin.

Tilanne 4: Kasvusto on todella harva.

Toimenpide: Täydennykseen sopii esimerkiksi nopeakasvuinen laidunnurmiseos, jolla nurmi saadaan tuottamaan nopeasti. Kun seoksessa on mukana oloihimme sopivia nurmilajeja kuten timotei ja nurminata, on lopputuloksena pitkäaikainen, tuottava nurmi. Lannoitus tehdään normaalisti, 100 kg N/ha.

Tilanne 5: Kasvusto on harva, mutta kuitenkin satonäkymää on jo ensimmäiseen niittoon.

Toimenpide: Täydennyskylvö voidaan hyvin tehdä seoksilla, joissa kaikki komponentit ovat monivuotisia. Näin nurmelle saadaan pienemmillä kustannuksilla lisää tuottavia vuosia.

Täydennyskylvä oikeaan aikaan oikealla tekniikalla

  • Nurmiheinien ja apilan siemenet ovat pieniä. Itääkseen siemen tarvitsee kosteutta, ja orastuakseen siemenen tulee olla riittävän lähellä maan pintaa. Nurmikasvien ja apilan paras kylvösyvyys on 0-2 cm.
  • Kasvaakseen verso tarvitsee kosketusta multaan ja riittävästi kasvutilaa. Paras ajankohta täydennyskylvölle onkin mahdollisemman aikaisin keväällä. Täydennyskylvössä käytettävä siemenmäärä on 10-15 kg/ha riippuen kylvettävästä lajista tai seoksesta.
  • Perustamisvaiheessa tiheän nurmikasvuston saavuttamiseksi paras kylvötapa teoriassa on hajakylvö. Siemenen levitessä tasaisesti peltoon rivivälejä ei olisi näkyvissä vaan nurmikasvusto olisi täysin tasainen. Nurmen perustamisvaiheessa ollaan hyvin lähellä hajakylvöä sekä käytettäessä erillisiä siementä pintaan levittäviä piensiemensäiliöitä sekä rikkaharojen yms. yhteydessä käytettäviä piensiementen kylvöön tarkoitettuja erityyppisiä keskipakolevittimiä. Näiden laitteiden käyttö nurmien täydennyskylvöön on kuitenkin jossain määrin ongelmallista. Olemassa oleva kasvusto, sekä kuolleet että elävät kasvit, haittaavat siemenen pääsyä kosketuksiin mullan kanssa. Tärkeää olisikin saada kasvinjätettä pois maan pinnasta ja siemen kosketukseen kosteaan maahan.
  • Nurmien täydennyskylvöön on kehitetty omia erikoiskoneita. Nämä koneet ovat yleensä suorakylvökoneita, joiden riviväli on 6-8 cm. Ne ovat viljan suorakylvöön suunniteltuja koneita kevyempiä ja työleveydeltään pienempiä. Maakosketuksen varmistamiseksi heinänsiemen kylvetään pääasiassa vantaiden kautta, jotka ovat yleensä leikkaavia kiekkovantaita. Kosteuden säästämiseksi kylvövako tarvitsee tiivistämisen. Lopputulos on nurmien täydennyskylvöön tarkoitettuja koneita käytettäessä yleensä hyvä.
  • Nurmen täydennyskylvössä tavoitteena on yleensä pidentää nurmen käyttöikää ja pitää nurmen satotaso jatkuvasti korkeana ja rikkakasvit kurissa ruiskutuksen ja jatkuvan paikkauskylvön avulla. Tyypillisesti nurmien sadontuottokyky on parhaimmillaan kahtena ensimmäisenä satovuotena. Kolmantena satovuotena satotaso alenee noin 15-20 %. Neljäntenä satovuotena ilman täydennyskylvöä nurmien sato voi pudota jopa 60-70 prosenttia ensimmäiseen vuoteen verrattuna. Täydennyskylvöä voi harkita jo toisena satovuonna ja mikäli tavoitteena on yli kolmivuotinen nurmi, niin viimeistään kolmannen vuoden satovuoden keväällä on syytä tehdä täydennyskylvö.
  • Täydennyskylvöä voi myös käyttää apuna haluttaessa pitää nurmen kasvilajisuhteet vakiona nurmessa. Tyypillisesti tiettyjen kasvilajien osuus, kuten ruokonadan, lisääntyy nurmikasvustossa nurmen vanhetessa ja esim. timotein osuus vähenee. Täydennyskylvön avulla voidaan kasvusto pitää timoteivaltaisena haluttaessa. 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä