Olet täällä

Fosfori puhututtaa myös nurmiviljelyssä

Yara tilasi Eurofins Viljavuuspalvelusta uusimman yhteenvedon Suomen peltojen viljavuusfosfori-pitoisuuksista vuosina 2016-2019. Tilastojen perusteella peltojen osuus, joilla viljavuusfosfori on huononlainen tai välttävä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Nurmirehun fosforipitoisuudet ovat niin ikään alentuneet koko 2000-luvun, mikä osoittaa vähentyneen fosforin käytön olevan todellinen haaste myös karjanlantaa hyödyntävillä kotieläintiloilla. Keskimäärin 9300 kg ka/ha nurmisatoja tuottavilla Yaran pilottitilolla oli nurmilohkojen fosforitase keskimäärin -8 kg P/ha. Fosforilannoituksen riittävyyteen onkin jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota ja ympäristökorvauksen antamat mahdollisuudet, kuten satotasokorjaus ja perustamisvaiheen varastofosforilannoitus, kannattaa hyödyntää tarkasti.

Alentunut maan viljavuusfosfori pienentää nurmisatoa 

Kotkaniemen pitkäaikaisessa fosforikokeessa on samalle peltolohkolle tuotettu erilaisia maan viljavuusfosforiluokkia samalla, kun maassa olevien muiden ravinteiden määrä on pysynyt  samana.  Menetys nurmisadossa on ollut keskimäärin -1500 kg ka/ha, kun maan viljavuusfosfori on laskenut tyydyttävästä välttävään (Tulokset vuosilta 2017-2019, 2020). Monivuotisen kokeen yhteenvetona voidaan myös todeta, että nurmiviljelyssä maan viljavuusfosforilla on jopa fosforilannoitusta suurempi merkitys nurmisadon määrään.

Eurofins Viljavuuspalvelun aineiston perusteella tyydyttävässä viljavuusfosforiluokassa olevin peltojen määrä on alentunut eniten samalla kun välttävään tai huononlaiseen viljavuusluokkaan kuuluvien peltojen osuus oli lisääntynyt. Kotkaniemen tulokset puolestaan osoittavat viljavuusfosforiluokan alenemisen vaikuttavan merkittävästi nurmisadon määrään.

Lannoitus nostaa rehun fosforipitoisuutta ja lisää juurten kasvua

Vuonna 2018 tehtiin Kotkaniemen pitkäaikaisella fosforikokeella tarkempia mittauksia ja muun muassa juurten kasvua seurattiin keväällä sekä niittojen jälkeen. 

Maan viljavuusfosforin aleneminen tyydyttävästä välttävään aiheutti 1400 kg ka/ha satotappion samalla kun juurten massa aleni. Myös nurmirehun fosforipitoisuus oli alle tavoitetason (3 g/kg ka). Ensimmäiselle sadolle annetulla fosforilannoituksella (+20 kg P/ha) pystyttiin nostamaan rehun fosforipitoisuus tavoitetasolle sekä lisäämään juurten kasvua jopa 40%. 

Fosforin puute alentaa typenkäytön tehokkuutta

Ympäristökorvauksen enimmäismäärän asettamien fosforilannoituksen rajoitusten tavoitteena on vähentää fosforin huuhtoumariskiä pelloilta. Luken uusimmat mallinnukset fosforin huuhtoutumisriskistä on tehty nykyisillä fosforilannoitusmäärillä ja ne osoittavat, että huuhtoutumisriski on aiempaa arvioitua alempi. Kotkaniemen tulosten perusteella tarpeeseen nähden liian alhainen fosforilannoitus tai alentunut pellon viljavuusfosfori johtaa tehottomampaan typenkäyttöön ja voi lisätä typen huuhtoutumisriskiä. 

Nurmiviljelyssä onkin tärkeä hyödyntää ympäristökorvauksessa annettu mahdollisuus fosforin varastolannoitukseen perustamisen yhteydessä. Satovuosina kannattaa hyväsatoisilla nurmilla hyödyntää satotasokorjaus, joka mahdollistaa 6 kg/ha korkeamman fosforilannoituksen.

Lue lisää Yaran verkkosivuilta ja tarkista nurmien perustamisvuoden ja satovuosien fosforilannoitus jo ensi kesäksi.

Perusta nurmet suojaviljaan ja muista fosforin varastolannoitus

https://www.yara.fi/lannoitus/nurmi/hyytyyko-sailorehunurmien-kasvu-satovuosien-myota/

Satovuosien fosforitaseet ovat

https://www.yara.fi/lannoitus/nurmi/satoisien-nurmien-negatiiviset-fosforitaseet/

https://www.yara.fi/lannoitus/ravinteet/fosfori/viljavuusfosfori-suomessa/

 

 

Tekijä: 

Kommentit

Anonymous

eihän pinta-alatuet/ tuki ehdot kannusta millään tavalla käyttämään kalliita lannoitteita joissa on riittävästi fosforia. Muutosta tukiehtoihin kiitos!

Samankaltaista sisältöä