Härmää on havaittu kaikilla viljalajeilla, mutta esiintymät ovat toistaiseksi paikallisia. Voimakkaimmat tartunnat esiintyvät alttiilla monitahoisilla ohralajikkeilla. Härmä näkyy lehdillä puuterimaisina valkoisina pesäkkeinä, ja se hyötyy viime päivien kuivemmista sääoloista, leviten edelleen kasvustoissa tuulen ja kasteen välityksellä.

Yksittäisiä ruoste-esiintymiä on myös havaittu vähäisessä määrin. Ruosteet erottuvat lehdillä joko keltaisina (keltaruoste) tai ruskeina (ruskearuoste, ohranruoste, kauran rengasruoste) pesäkkeinä. Keltaruoste viihtyy viileämmissä olosuhteissa, kun taas ruskearuosteen ja rengasruosteen leviämiselle optimaaliset olosuhteet ovat noin 20–25 °C:n lämpötila ja vähintään 6–8 tunnin 100 % lehtikosteus.

Nokitaudit (ohran ja vehnän lentonoki, kauran avonoki) erottuvat hyvin tähkälle tulon jälkeen ennen kasvuston keltatuleentumista. Nokitauteja esiintyy paikoin runsaasti kosteasta alkukesästä johtuen. Vaikka nokitaudeilla ei ole merkittävää vaikutusta sadon määrään, niiden tarkkailu on tärkeää siemenviljaksi tarkoitetuissa kasvustoissa. Noki-itiöt leviävät tuulen mukana nokitähkistä kehittyviin jyviin.

Lähde: Luonnonvaratieto (Luke) (Koko tiedote täällä.)