Alkukesän kuivuus vie Etelä-Pohjanmaalla paikoin yli puolet normaalista viljasadosta. Pahiten on kärsinyt savimailla kasvava ohra, jonka osalta joillakin pelloilla sato voi jäädä vain kolmannekseen tavanomaisesta.

Jari Marttilalla on Ylistarossa sikatila ja isot ohrapellot. Hänen mukaansa melkein katovuosi on edessä ohran osalta.

"Täällä savimaalla ohra kärsii ankarimmin. Hetkeen en tällaista vuotta muista. Vaikka toissa vuonnakin (2018) kärsittiin kuivuudesta, juhannussade auttoi juuri oikeaan aikaan viljaa. Nyt juhannus oli liian kuiva", Marttila sanoo.

Marttilan tilan ohrasato jäämässä reilusti alle puoleen normaalista. Kaura ja vehnä ovat pärjänneet hiukan ohraa paremmin, mutta kaurallakin satomenetykset ovat monin paikoin kolmasosan luokkaa.

"Suoraan sanottuna oman viljelyurani huonoin vuosi tulee olemaan. Aloitin vuonna 2006 ja tämä on heikoin vuosi, mitä tullaan puimaan", sanoo isokyröläinen kauranviljelijä Pekka Kultti.

Toukokuun viileys, pitkään jatkunut kuivuus ja kesäkuun helle iskivät viljan kasvukaudelle pahimpaan aikaan. Pekka Kultti kertoo, että varhaisimmat kylvöt onnistuivat parhaiten.

"Eri siemenlajikkeiden erot näkyvät nyt tänä poikkeuksellisena vuotena. Myös maan rakenne ja kunto, sekä maalaji vaikuttavat tosi paljon satoon."

"Kato ihan varmasti"

ProAgria Etelä-Pohjanmaan palvelupäällikkö Juha-Matti Toppari yhtyy viljelijöiden näkemyksiin heikosta sadosta. Myös sato-odotukset kuulostavat kesään sopivilta; vaikka alueellisia eroja on, osalla tiloista sato jää todella heikoksi, erityisesti ohran osalta.

"Joillain tiloilla tulee kato ihan varmasti", Toppari sanoo.

Vuonna 2018 viljasato jäi myös heikoksi. Silloinkin joillain tiloilla koettiin katovuosi.

"Tässä kesässä on samoja elementtejä. Sateilla voidaan vaikuttaa vielä ehkä jyvän painoon, mutta ei enää sadon määrään", Toppari toteaa.

Myös Pekka Kultti arvioi, että viime viikkojen sateet parantavat kauran laatua vielä. Ne tulivat kauran kannalta viime hetkellä.

"Todennäköisesti se paranee vielä aika paljon, että saadaan jyvälle vielä enemmän kokoa. Jos helteet olisivat jatkuneet, niin määrän lisäksi olisi menetetty myös laatu."

Myös maaperä vaikuttaa

Pekka Kultin tila on keskittynyt gluteenittomien kasvien viljelemiseen. Sen kokonaispinta-ala on 70 hehtaaria. Kauraa on viljelyssä yli 50 hehtaaria ja loput palkokasveja. Lohkojen sato-odotukset vaihtelevat.

"On hyviä ja huonoja lohkoja. Keskiverto sato jää kuitenkin viimevuotisesta", Kultti sanoo.

Samaa sanoo Juha-Matti Toppari. Sato-odotuksissa on pientä vaihtelua maaperästä riippuen. Toppari arvelee, että multaisimmilla mailla voidaan päästä normaaliin satoon. Nähtäväksi jää, mikä viljasadon lopullinen määrä tulee olemaan. Myös öljykasvien suhteen odotukset ovat heikot.

"Oman tilani keskisato tulee jäämään noin neljään tonniin, kun se normaalisti on kuuden tonnin luokkaa hehtaarilta. Totuus ratkeaa vasta, kun kaikki on puitu ja mitä kuivurin vaaka lopulta näyttää", arvioi Pekka Kultti.

Lähde: Yle