Ei haise eikä ruostuta ruokintalaitteita
Tähän asti rehuteollisuudessa on käytetty kuivia happoja rehun happamuuden säätelyyn. Niiden teho on kuitenkin vähäinen nestemäisiin happoihin verrattuna.
Nestemäisten happojen käytön esteenä ovat olleet niiden lisäämiseen liittyvät tekniset vaikeudet rehutehtaalla. Ne ongelmat on Suomen Rehussa ratkaistu. pH-säädellyt rehut eivät haise, eivätkä ruostuta ruokintalaitteita hapottamattomia rehuseoksia enempää.
pH-säädellyt rehut toimivat:
| Muurahaishappo porsasrehussa (Roth 1997) |
|||
| Muurahaishappoa: | 0% | 0.6% | 1.2% |
| Kasvu 6-12 kg, g/pv | 334 | 412 | 439 |
| Rehua g/pv | 389 | 451 | 451 |
| Ripulipäiviä | 45 | 13 | 5 |
| Muurahaishappo porsasrehussa (Bolduan 1997) |
|||
| Ryhmä: | Kontrolli | Muurahaishappo 0,6 % | Olakvindoksi 50 ppm |
| Kasvu g/pv | 426 | 500 | 453 |
| Rehuhyötysuhde kg/kg | 2,62 | 2,24 | 2,30 |
| Ripulia % porsaista | 11,6 | 4,2 | 8 |
Maatalouden tutkimuskeskuksen kokeessa 1998 nestemäisellä muurahaishapolla lihasikojen alkukasvatusvaiheen rehussa saatiin samanlaiset tulokset kuin karbadoksia sisältävällä vertailurehulla.
Suomen Rehun kokeet ja lukuisat maailmalla tehdyt kokeet tukevat tätä tulosta.
| Muurahaishappo alkukasvatusrehuissa (Munkkila 1999) |
||
| Rehu (Maxi-Nasu) | Lisäkasvu, g/pv | RHS, kg/kg |
| Lisäaineeton kontrolli | 844 | 2,28 |
| Karbadox-kontrolli | 922 | 2,30 |
| Muurahaishappo | 953 | 2,21 |
Norjalainen rehunvalmistaja, Felletsköpet, on käyttänyt nestemäistä muurahaishappoa sianrehuissaan jo yli viisi vuotta hyvällä menestyksellä. Hapotettujen rehujen maittavuus, tuotantovaikutus ja toimivuus ruokintalaitteissa on ollut erinomainen. Norjalaisten tilakokeiden tulokset kertovat muurahaishapon vakaasta toimivuudesta antibiootittomissa rehuissa. Kasvu ja rehuhyötysuhde on poikkeuksetta ollut happottamatonta rehua paremmat.