Ansku asuu uudessa navetassa

LähiTapiola oli luottamuksen arvoinen navettapalossa.

Isäntä Jyrki Ahola Pälkäneen Luopioisista ei halunnut uskoa silmiään. Oli aamuyö 3.1.2010 ja hän katseli tulimyrskyä, joka tuhosi hetkessä tilan pari vuotta vanhan navetan. Yhtään 145 naudasta ei ehditty pelastaa. Eläimet eivät onneksi joutuneet kärsimään, sillä ne menehtyivät myrkyllisiin palokaasuihin muutamassa sekunnissa.

– Tulipalo oli syttynyt ilmastointilaitteen moottorista. Se toi asiaan katkeran sivumaun. Alkuperäinen suunnitelmamme oli ollut rakentaa navetta, jossa on hormit ja luonnollinen ilmanvaihto, Ahola kertoo. Kun jälkisammutustöitä oli jatkunut muutama tunti, palomiehet ja perhe pakottivat isännän sisälle lepäämään. Uni tuli tablettien avustuksella.
Vaikka oli sunnuntai, niin LähiTapiolan Pirkanmaan korvausjohtaja Tapio Kärkelä oli tilalla jo aamukymmeneltä.

– Silloin vasta tajusin, että luojan kiitos, onhan meillä vakuutus, Ahola huokaisee.

Miehet ryhtyivät tarkastelemaan yhdessä vakuutuspapereita.

– Tapsa katsoi minua suoraan silmiin. Hän sanoi, että jos tänä päivänä on jotain hyvää kerrottavaa, niin se on se, että vakuutukset ovat kunnossa. Navetta oli vakuutettu täydestä arvostaan ja mukana oli myös toiminnan keskeytysvakuutus. Ahola kysyi, rakentaako vakuutusyhtiö navetan, joka on vuoden kuluttua valmis.

– Tapsa vastasi, että ei se ihan sitä tarkoita, mutta minä olen rakennuttaja ja he antavat rahat. Ja kun kyseessä oli niin uusi rakennus, niin käyttövähennyksiä ei tehdä, Ahola selittää, ja jatkaa:

– Minulle sanottiin, että kun olen luottanut heihin, he haluavat olla luottamuksen arvoisia. Se meni jopa niin sutjakkaasti, että kun laskuja tuli aamulla, niin soitin vakuutusyhtiöön, ja jo iltapäivällä rahat olivat tililläni.

Ahola on tyytyväinen vakuutusyhtiöön. Turhaa vääntöä ei tullut mistään, ja uusi, huippumodernilla tekniikalla mutta perinteisellä ilmanvaihdolla varustettu navetta valmistui vuodessa.

Navetassa on nyt 140 lehmää. Näiden joukossa on myös ”persoonallinen ja vähän itsepäinenkin”, länsisuomenkarjaan kuuluva Ansku. Se yltää vuotuisella 11 000 maitolitrallaan rodussaan koko maan kymmenen parhaiten lypsävän joukkoon.

– Tällä hetkellä mietimme, että minkälaisella yhtiömallilla seuraava sukupolvi alkaa luotsata tilaa. Mutta kyllä minäkin käyn täällä vielä pitkään Anskua ja sen kavereita katsomassa, Jyrki Ahola naurahtaa.

Nopeasti apua

Korvausjohtaja Tapio Kärkelä lähti matkaan Virroilta kohti Pälkänettä ja Aholan tilaa varhain sunnuntaiaamuna.

– Suurissa vahinkotapahtumissa asiakkaat ovat usein sokissa ja kaipaavat tukea ja neuvoja. Tarvetta voi olla esimerkiksi tilapäismajoitukselle tai säästyneen omaisuuden suojaamisille. Nopeus on valttia ja hyvä alku koko korvausprosessin käyntiin saattamiseksi.

Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Harri Joensuu

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja