Syksyllä 2014 kylvettiin 36 800 hehtaaria ruista, joka hipoi ennätyksiä. Vaihteleva talvi piti jännitystä yllä siitä, miten rukiit talvehtivat. Talvituhot jäivät lauhan talven jäljiltä varsin vähäisiksi, joten syysruiskasvustojen kunto on hyvä suurimmassa osassa maata, Pro Ruis ry kertoo tiedotteessaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomi on tänä vuonna pitkästä aikaa rukiin suhteen omavarainen, jos keskisato on normaalilla tasolla.

– Talvituhoja esiintyy paikoitellen, mutta mitään hälyttävää ei ole ilmennyt. Pääosin ruiskasvustot ovat selvinneet talven yli hyvin. Oraiden kasvu sen sijaan myöhästyi hieman kevään alhaisten lämpötilojen takia, kertoo palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta.

Vaihtelevat kasvu- ja talvehtimisolosuhteet korostavat ruislajikkeiden viljelyvarmuuden ja talvenkestävyyden merkitystä pohjoisissa oloissa.

– Talvi oli lauha ja lumipeite vaihteleva eri alueilla. Pitkäkestoista yhtäjaksoista lumipeitettä ei ollut, mikä pienensi lumihomeen riskiä, Peltonen toteaa.

Syysviljakasvustot ovat hyötyneet kevätsateista ja sato-odotukset ovat rukiillakin nousseet korkealle.

– Syysviljat ovat saaneet vauhtia kasvuun sateisesta ja viileästä keväästä. Nyt on tärkeää käyttää kasvunsääteitä oikeaoppisesti, painottaa tutkija Heikki Jalli Luonnonvarakeskus Lukesta.

Pro Ruis muistuttaa myös, että ruis on pärjännyt kannattavuusvertailussa hyvin muihin viljoihin nähden. Viime kasvukautena rukiin viljelyllä saavutettiin viljakasveista paras taloudellinen tulos (ProAgria, 2014).

- Kannattavuuden edellytyksenä on korkea sopimushinta sekä valtakunnan keskitasoa korkeampi satosato eli noin 4000 kg hehtaarilta. Erityisesti hybridirukiin osalta saavutettiin tavoitteet ja päästiin korkeisiin satotasoihin, Sari Peltonen täsmentää.