Olet täällä

Vuoroviljely sokerijuurikkaan kanssa toi parhaan tuoton

Lehtisten tilalla lähes tuplattiin sokerijuurikkaan viljely kuuden vuoden aikana, sillä juurikas osoittautui tilan kannattavimmaksi kasviksi. Kokeilu viljelykierrosta kuminan kanssa antoi lupaavia tuloksia.

Hienorakeinen multa valuu maanviljelijä Mika Lehtisen sormien välistä. Murumainen peltomaa on juuri sopivaa hyvää juurikas- tai syysviljasatoa varten.

“Pelto on maanviljelijän tärkein resurssi hänen itsensä ja perheensä lisäksi. Kokeilimme tällä pellolla juurikkaan kanssa viljelykierrossa kuminaa. Se paransi ja kuohkeutti maata todella hyvin.”

Aika moni varoitti Lehtistä olemaan tekemättä niin. Kuminan viljelyssä vaarana on rikkaruohojen villiintyminen.

“Saimme pellon kuitenkin pysymään puhtaana, sillä kumina lähti hyvin kasvuun ja rikkaruohojen ruiskutus onnistui. Kuminan jälkeen kylvämme syysviljan, sitten juurikasta kaksi vuotta. Juurikas puolestaan on viljelykierrossa hyvä esikasvi viljoille, sillä sen lehdissä on paljon ravinteita.”

Maanparannus kannatti

Lehtiset ovat panostaneet maanparannukseen myös muilla keinoin Kemiössä. Rakennekalkituksen ja orgaanisten aineiden lisäksi peltoja on salaojitettu 35 kilometriä. Se paransi myös syysviljan satoa.

“Entiset salaojat olivat 60 senttimetrin syvyydessä multamailla. Kaivoimme uudet noin metrin syvyyteen ja korjasimme vanhat liitokset. Nyt pääsemme keväällä pellolle aiemmin ja syksyllä uskaltaa olla myöhempään. Juurikas hyötyy jokaisesta päivästä”, Vuoden 2019 juurikasisännäksi valittu Lehtinen kertoo.

Huhtikuun puolivälissä kemiöläinen pelto alkoi olla valmiina juurikkaan kylvölle. Mika Lehtinen on tyytyväinen maan rakenteeseen, joka on hyötynyt vuoroviljelystä kuminan, rukiin ja juurikkaan kanssa. Syksyllä urakoitsija Markku Virtanen ajaa kolmerivisen Edenhallin Lehtisten pellolle, jolla nostetaan juurikasta viisi hehtaaria päivässä. Ellei mitään haavereita satu.

“Syksyllä 2017 pellolle upposi 14-tonninen vaunumme. Ajattelin, että se on viimeinen kerta. Uudessa vaunussa on nyt korkeat ja leveät renkaat ja pelolla ajetaan matalilla rengaspaineilla. Se on toiminut hyvin.”

Hinnan nousu kannusti

Mika Lehtisen isä, Seppo Lehtinen kokeili sokerijuurikkaan viljelyä tilalle jo 70-luvulla, mutta vasta vuoden 2013 jälkeen siihen panostettiin tosissaan. Syynä oli sokerijuurikkaan hinnan nousu. Mika Lehtinen, joka pyörittää tilaa yhdessä veljensä Jarin kanssa, päätti kylvää juurikasta vajaa 16 hehtaaria.

“Tänä vuonna on suunnitteilla kylvää juurikasta 28-30 hehtaaria. Se on ollut taloudellisesti järkevin viljelykasvimme.” Lehtisten juurikkaan keskisato on ollut 53 tonnia hehtaarilta.

Teksti ja kuva: Sari Järvinen, Elinvoimainen Maaseutu 26.4.2019

Tekijä: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä