Nousiaisissa Ilmari Hunsan tilalla on parin vuoden ajan kokeiltu uudenlaista pellonmuokkaustapaa. Ranskasta hankitulla ja osittain itse rakennetulla Strip Till -kaistamuokkauskoneella pelto saadaan yhdellä ajokerralla muokattua, kylvettyä ja lannoitettua. Sokerijuurikkaan viljelyssä menetelmällä haetaan apua peltojen parempaan kantavuuteen.

Ajatusta koneesta kehiteltiin pari vuotta

Ilmari Hunsa alkoi vuonna 2015 kehittämään ajatusta Etelä-Euroopassa hyvinkin yleisestä kaistamuokkausmenetelmästä sovellettavaksi omalle tilalleen. Vuonna 2016 Hunsa oli itse Ranskassa tutustumassa koneisiin ja seuraavana vuonna vastaavanlaista Etelä-Ranskassa ollutta konetta rakennettiin jo Hunsalla.

"Runkorakenne ja maata muokkaavat osat sekä kylvövantaat hankittiin suoraan Ranskasta, niin ikään ranskalaiset siemen- ja apulantasäiliöt hankittiin Turun Konekeskukselta."

Sly Francen ja Sulkyn osista laite on Hunsan käsissä vähitellen kehittynyt nykyiseen muotoonsa. Striptill-kone on Suomessa ainoa laatuaan ja oli selvää, että kone vaatii jatkuvaa kehitystyötä.

"Tässä hankkeessa on edetty askel kerrallaan. Tällä hetkellä taitaa olla käytössä vol. 3, kolmas versio koneesta", Hunsa naurahtaa.

Maan kantokykyä paremmaksi

Kaistamuokattu pelto on oljen ja maan raidoittama.

”Pellosta noin puolet jää muokkaamatta, koska vain rivien kohdat muokataan”, Ilmari Hunsa kertoo.

Koneella muokatun kaistan muokkaussyvyys on tarpeen mukaan säädettävissä 10-30 senttiin. Menetelmällä pystytään vähentämään maan eroosiota ja vaikuttamaan veden kapillaariseen nousuun. Kaistamuokattuun maahan jätetään muokkaamattomia kaistoja, jotta vältytään liialliselta maan tiivistymiseltä.

”Sokerijuurikkaan viljelyssä kaistamuokkauksella voidaan parantaa maan kantokykyä, jolloin raskaat koneet pysyvät märkinä syksyinä noston yhteydessä paremmin pinnalla.”

Muokattu kaista kerää tummempana auringon valoa ja pysyy lämpimänä, joka edesauttaa pintamaan kuivumista.

Koneessa on neljä elementtiä: etuosan avauskiekot, puhdistuskiekot, striptill -piikit sekä kylvövantaat. Avauskiekot avaavat ja leikkaavat olkikatetta. Puhdistuskiekot siirtävät olkimassaa sivuille ja varsinainen striptill-piikki muokkaa maan haluttuun syvyyteen. Kasvijätteitä ei muokata maan sisään, vaan ne siirretään muokkaamattoman kaistan päälle. Pintaan jääneet kasvijätteet estävät kosteuden haihtumista. Kylvövantaat sijoittavat siemenen ja lannoitteen muokatun noin 20 senttiä leveän kastan kumpaankin reunaan. Traktorin edessä on säiliö lannoitteelle ja takana siemensäiliö.

”Tyhjänä kone painaa 2 700 kiloa ja syysviljan kylvössä täysillä säiliöllä 3 500 kiloa.”

Kaistaviljelykoneen työleveys on 2,85 metriä ja se on suunniteltu toimimaan työparina yhdessä tarkkuuskylvökoneen kanssa. Striptill-muokatun pellon kylväminen tarkkuuskylvökoneella onnistuu ilman GPS:n käyttöäkin, mutta GPS ja automaattiohjaus helpottavat kylvövantaiden osumista oikeaan muokattuun kohtaan esimerkiksi kaarteissa ja reunoissa. Menetelmän toimivuuteen isäntä on tyytyväinen, mutta myöntää, että märässä maassa kaistaviljelykoneella saattaa olla ongelmia.

”Striptill toimii hyvin syksyllä. Keväällä kone on varmatoimisin kevyemmillä hietamailla.” Tilan pellot ovat maalaadultaan lähinnä hietasavea.

Striptill-menetelmällä monia hyötyjä

Striptill-menetelmällä säästetään niin työtunteja kuin polttoainettakin.

”Jos puinnin seuraava sato vaatii vain yhden vedon ja kylvön, niin edut ovat kiistattomat.”

Striptill-menetelmällä kylvöille pääsee usein hieman aiemmin, kun muokkauksen yhteydessä käytetään välikasvia ja pyritään suorittamaan kevätkylvöt mahdollisimman vähillä ajokerroilla.

”Sokerijuurikkaan kylvössä on karkea nyrkkisääntö: myöhästyminen optimaalisimmasta kylvöajankohdasta merkitsee hehtaarilta noin 500 kilon sadon alenemaa päivää kohti”, Sucroksen viljelykonsulentti Petri Suvanto ja Hunsa pohtivat.

”Jotta laitteisto maksaisi itsensä takaisin, arvioin, että kaistamuokkauskoneella on ajettava vuosittain vähintään sata hehtaaria”, isäntä arvioi.

Konetta ei olekaan hankittu pelkästään sokerijuurikasta varten, vaan iso osa tilan 200 hehtaarin viljelyalan syyskylvöistä viljoista ja öljykasveista tehdään tällä menetelmällä. Ilmari Hunsa on investoinut koneeseen 65 000 euroa. Vaikka isäntä onkin vakuuttunut menetelmästä, yhden kortin varaan tilalla ei kuitenkaan jättäydytä.

”Tarkkuuskylvökone, viljan kylvökone ja suorakylvökone meillä edelleen säilyvät. Myöskään kyntöauroista ja kultivaattorista en ole luopumassa. Kaikille on paikkansa ja käyttötarkoituksensa.”

Ensi vuonna puolet tilan noin 20 hehtaarin vuosittaisesta sokerijuurikasalasta on tarkoitus muokata striptill-menetelmällä.

”Vertailupohjaa on aina hyvä olla, jotta menetelmän toimivuutta pystyy helpommin arvioimaan”, Hunsa toteaa.

Välikasveilla maan rakenne kuntoon

Hunsan tilalla käytetään satokasvien välillä maanparannukseen välikasvina ruista. Välikasvi pitää pellon kasvipeitteisenä ja nopeakasvuisena rukiin juuret parantavat maan rakennetta sekä muokkautuvuutta.

”Syksyllä puintien jälkeen ajan pellon kertaalleen striptill -koneella, jolloin sänkipelto muokkaantuu ja samalla ajolla saadaan kylvettyä ruis muokattuun peltoon”, Hunsa kertoo.

”Asennemuutosta välikasvin viljely vaatii, sillä keväällä ruis lopetetaan kemiallisesti ennen juurikkaan kylvöä. Tavoitteena olisi kehittää tähän yhteyteen mekaanista rukiin katkaisua, jotta glyfosaatin käyttöä voisi vähentää."

"Esikasvin olki ja välikasvin kasvusto jäävät peltoon juurikkaan taimien alle. Välikasvit vähentävät maan mineraalihuuhtoumia ja kuivattavat peltoa oikein päin. Keväällä ei ole toivottavaa, että maan pinta kuivuu liikaa. Välikasvit kuivattavat peltoa alhaalta päin.”

Suunnitelmallisuus viljelykierrossa on kaistaviljelyn myötä lisääntynyt.

”Oikeastaan jo puimurin hytissä on päätettävä, mitä lohkolla seuraavana kesänä viljellään."

Ennen tilan viljelykierto noudatti syysvilja-kyntö-sokerijuurikas -kaavaa. Nyt syysviljan jälkeen pelto ajetaan striptill -koneella samalla kylväen ruista ja keväällä kylvetään sokerijuurikas. Vaikka kone on tehty koko tilan viljelykiertoa ajatellen, on sokerijuurikas vaikuttanut eniten koneen tämän hetkiseen rakenteeseen.

”Kone on meillä standardisoitu tarkkuuskylvökoneeseen ja riviväliviljelyyn.”

Maan laadun merkitystä ja tiivistymisongelmien välttämistä Hunsa painottaa.

”Savimaiden ongelmat eivät ole vain Suomen ongelmia, vaan myös muualla Euroopassa painitaan samojen ongelmien kanssa. Maan kasvukuntoon on kiinnitettävä huomiota. ”