Olet täällä

Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen avajaisissa luotettiin suomalaiseen sokerijuurikkaaseen

Kulunut kasvukausi on ollut sokerijuurikkaalle suotuisa

Paimion Meltolassa vietettiin 20. päivä heinäkuuta sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen uusien tilojen avajaisia ja avajaisseminaaria. Paikalle oli saapunut runsaasti viljelijöitä, sokeria jalostavan teollisuuden edustajia ja yhteistyökumppaneita aina Saksasta saakka. Uusiin tiloihin tutustumisen lomassa kuultiin jalostavan teollisuuden puheenvuoroja sekä ajankohtaista tietoa sokerijuurikkaan tutkimuksesta.

Viime vuodet olleet SjT:ssa muutoksen aikaa

Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen tilat rakennettiin Meltolan kartanon alueelle. Myös tilalla ja tällä alueella on ollut paljon juurikkaanviljelyä, joten alue oli laitokselle luonnollinen ratkaisu.

Tilaisuuden avasi Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen (SjT) johtaja Susanna Muurinen, joka kertoi SjT:ssa viime vuosina tapahtuneista muutoksista. Vuonna 2008 toiminta siirtyi Perniöstä Piikkiön Tuorlaan ja vuonna 2014 oltiin jälleen muuton edessä. Uusien tilojen etsimisessä saatiin myös viljelijöiltä yli 20 ehdotusta uusiksi tiloiksi. Yhtenä valintakriteerinä oli koetoimintatilojen ja toimistotilojen yhdistäminen. Lopulta päädyttiin Meltolan kartanon isännän Perttu Härmälän tarjoamiin tiloihin. Muutto uusiin tiloihin tehtiin rakennustöiden valmistuttua maaliskuussa 2016. Muurinen toivoi, että sokerijuurikkaan viljelyn jatkamisen takaamiseksi sekä yksittäiset viljelijät että sokeria jalostava teollisuus katsoisivat toimintaa pidemmällä tähtäimellä eivätkä pelkästään tätä hetkeä. SjT tulee Muurisen mukaan omalta osaltaan jatkamaan suomalaisen sokerijuurikkaan tutkimusta etsimällä keinoja satopotentiaalin kasvattamiseen ja ylläpitämiseen Suomen haastavissa olosuhteissa.

Saksalaista asiantuntemusta teollisuuden ja tutkimuksen näkökulmasta

Nordzucker-konsernin varatoimitusjohtaja tohtori Gerd Jungin mukaan sokerin keskihinnan lasku on EU:n sisämarkkinoilla pysähtynyt. Vastaavasti maailmanmarkkinahinta on lähtenyt nousuun, joten jääkin nähtäväksi, lähtevätkö hinnat nousuun myös EU:ssa. Jung ennusti, että huipputasolle ei tulla hinnassa enää pääsemään, mutta pientä nousua on kuitenkin odotettavissa. Konsernin taloudellinen tilanne on hyvä, vaikka tulostavoitteisiin ei olla parina viime vuotena päästykään.

Vuodesta 2017 lähtien, kiintiöiden ja vähimmäishinnan poistuessa, ollaan enemmän markkinoiden armoilla. Sokerin hinta ja juurikkaan hinta muuttuvat jatkossa nopeammalla syklillä kuin tähän mennessä ja sokerimarkkinat määräävät sen, mitä juurikkaasta pystytään maksamaan. Viljelijöille tarjotaan jatkossa erilaisia vaihtoehtoja viljelysopimuksiin.

Jung kertoi myös Nordzuckerin 20:20:20 -tavoitteesta, jossa 20 prosenttia viljelijöistä tuottaisi 20 tonnia sokeria hehtaarilta vuoteen 2020 mennessä. Aihe herätti kuuntelijoiden parissa paljon keskustelua, vaikka todettiinkin, että Suomen olosuhteissa tavoite 5:15:20 on realistisempi.

Professori Bernward Märländer Göttingenin yliopistosta kertoi sokerisatojen kehityksen kiihtyvän ja tämän uskotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Märländerin esittelemän saksalaisen tutkimuksen mukaan aikaisempi kylvönaika ja renkaiden alhaisemmat ilmanpaineet ovat yhtenä tekijänä selittämässä joidenkin tilojen korkeampia satotasoja.

Nordzucker -konsernin viljelyneuvonnasta vastaavan tohtori Andreas Windtin mukaan satotason korottamiseksi on kiinnitettävä huomiota erityisesti viljelykiertoon, ankeroistilanteeseen, maan rakenteeseen,  lajikevalintaan, lannoitukseen sekä korjuutappioiden minimointiin. Windt totesi ankeroisten olevan monessa maassa ongelma. Windt perääkin suomalaisilta viljelijöiltä, miksi näitä lajikkeita käytetään Suomessa niin vähän.

Lisää viljelijöitä ja pinta-alaa kaivataan

 

Sokerijuurikkalle voi hyvin käyttää eläinperäistä lannoitetta kunhan tietää niiden ravinnesisällöt. ”Tärkeää on kuitenkin lannoittaa sokerijuurikasta riittävästi”, maatalousjohtaja Tero  Tanner Sucrokselta muistutti. Typpeä olisi annettava noin 130-140 kg hehtaarille. ”Monet lannoittavat alatasoilla, antaen noin 100-120 kg typpeä hehtaarille, kun taas eloperäistä lannoitetta menee usein liikaa.”

Maatalousjohtaja Tero Tanner Sucrokselta kertoi, että tänä vuonna tehtiin 705 sopimusta ja viljelyalaa on noin 11 600 hehtaaria. Kasvukausi on Tannerin mukaan ollut suotuisa, mutta syksy näyttää, tuleeko kiintiö täyteen.

”Sadon kehittyminen on Suomessa ollut hyvää, mutta vielä on kuitenkin tehtävää”, Tanner muistuttaa. Muun muassa viljelykierron parantamiseen, tasaiseen taimettumiseen, lannoituksen optimointiin ja ankeroista kestäviin lajikkeisiin on kiinnitettävä huomiota. Tannerin mukaan lannoitusmäärät jäävät Suomessa usein liian alhaisiksi.

Tulevaisuuteen Sucroksella suhtaudutaan luottavaisesti. Säkylän tehtaaseen tehdään tänä vuonna mittavia investointeja sokerijuurikkaan vastaanottoon. Tehtaan tavoitteena on tuottaa sokeria 100 000 tonnia vuodessa. Tähän tavoitteeseen on päästy jo kerran, mutta jatkossa tämä on tavoitteena joka vuosi. Lisää alaa ja viljelijöitä näin ollen toivotaan.

Nyt on panostettu erityisesti suomalaisuuteen, kun markkinoille tuotiin toukokuussa 100 prosenttisesti suomalaisista sokerijuurikkaista tehty taloussokeri. ”Toimialasopimusneuvottelut ovat käynnissä, joten niiden tuomista isoista muutoksista ilmoitetaan tuottajille niiden valmistuttua”, Tanner kertoi.

Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen yhtenä tehtävä on edistää sokerijuurikkaan tutkimus- ja koetoimintaa.

Tekijä: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä