Kemiöläinen Mika Lehtinen valittiin vuoden juurikasisännäksi vuonna 2019. Samana vuonna hän tuotti oman tilansa satoennätyksen. Viljelyristeilyllämme hän kertoi noin 200 viljelijäkollegalleen, mistä asioista menestys koostui.

Lehtisen tilalla korjattiin kasvukaudella 2019 uusi ennätyssato: 65 tonnia hehtaarilta. Lehtinen painottaa onnistumisessa vahvasti kolmea tekijää: toimiva salaojitus, maarakenne ja hyvä viljelykierto. Tällä reseptillä on saavutettu keskimääräistä korkeampia juurikassatoja jo ennen nyt saatua uutta ennätystäkin.

Lehtisen tilalla on saatu keskimääräistä suurempia satoja myös hehtaarikohtaisessa sokerimäärässä. Ero tehtaan keskiarvioihin on ollut yli 50 % vuosina 2015, 2017 ja 2018. Kaikki perustuu siihen, että maa pidetään kunnossa, jotta sinne saa hyvän taimiston.

Viljelykierto parantaa kaikkien kasvien satoa

Lehtisen tilalla on käytössä kuuden vuoden viljelykierto. Juurikasta viljellään samalla lohkolla pääasiassa kaksi vuotta, ja sen lannoituksessa käytetään orgaanista ainesta varsinkin kevätkynnettävillä mailla. Näin maahan saadaan kaliumia. Kolmantena vuotena lohkolle kylvetään kevätviljaa ja kerääjäkasvi, neljäntenä ja viidentenä vuonna on vuorossa kumina tai öljykasveja. Kuudentena vuotena kylvetään syysruista, koska sen pitkä juuristo tuottaa todella hyvin orgaanista ainesta peltoon. Rukiin kylvön yhteydessä pellolle ajetaan myös orgaanista lannoitetta.

Tämä viljelykiertomalli on tuottanut hyvän sadon kaikilla viljelykasveilla. Juurikkaan jälkeen viljojen kasvustot ovat terveemmän näköisiä.

Toimiva salaojitus on paras satovakuutus

Salaojitukset palvelevat kaikkia viljelykierrossa mukana olevia kasveja. Tavoitteena on varmistaa pellolle sopiva kosteus ympäri vuoden. Lehtisen mukaan toimiva salaojitus sekä maanrakenne ja -kasvukunto on paras satovakuutus.
Salaojituksen kannattavuutta kuvaa hyvin OSMO-hankkeen esimerkikki. Esimerkissä heikon kasvukunnon aiheuttama sadonmenetys oli 30 % ja sen arvo oli 360 €/ha/vuosi. Tämä tekee 20 vuodessa 7 200 euroa.

- Tällä summalla tekee kyllä jo aika paljon salaojitusta, Lehtinen toteaa.

Huolellisesti tehty salaojitus on 50 vuoden investointi. Lehtinen kehottaa huolehtimaan jatkossa laskuaukkojen, piiriojien ja laskuojien kunnosta vuosittain.

Tee muistiinpanoja ja opi virheistä

Tee muistiinpanot, opi virheistä, tee korjaavat toimenpiteet – tämä on Lehtisen vinkki kaikille viljelijöille.

- Kun teillä on muistiinpanot, pystytte tekemään oikeita asioita oikeaan aikaan, Lehtinen sanoo.

Ensimmäisenä kannattaa keskittyä huonoimpien lohkojen parantamiseen. Se parantaa myös viljelijän taloutta.

Hän kehottaa myös kiinnittämään erityistä huomiota rengaspaineiden seurantaan. Tarkkuuspainemittari on pieni investointi, joka maksaa itsensä takaisin heti.

- Maassa pitää olla happea juurten kasvuun. Rengaspaineet, VF-renkaiden käyttö myös vanhemmissa koneissa, rengaskohtaiset painotukset ja akselipainot koko koneketjussa ovat erittäin tärkeitä, jotta ei tule tiivistettyä maata, Lehtinen sanoo.

Viljelyn kehittäminen jatkuu

Lehtisen tilalla kehitetään viljelyä ja managementtiä jatkuvasti.
- Olemmehan oman yrityksemme toimitusjohtajia. Säille emme voi mitään, mutta aika moneen asiaan voi ja kannattaa vaikuttaa ihan itse, Lehtinen toteaa.

Tulevalla kasvukaudella tilalla pitää edelleen parantaa kylvötarkkuutta ja rakennekalkituksen ja maarakanteen jatkuvaa parantamista on jatkettava. Syysviljoja täytyy lisätä viljelykiertoon kaikille lohkoille, mutta sitä ennen on tehtävä tasauslanauksia. Lisäksi on mietittävä välikasvi talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen, tämä voisi olla esimerksi ruis.

Ensi keväänä Lehtinen aikoo myös tehdä kerääjäkasvikokeilun kylvörivien väliin ja kokeilla tiheämpää kylvöväliä.