Sokerijuurikkaan nostonäytös Lammilla keräsi paikalle kosolti kiinnostuneita
Sokerijuurikkaan nostonäytöksessä Lammilla olivat töissä sekä ajettavat sokerijuurikaskoneet että puhdistuskuormain.
Lammilla järjestettiin sokerijuurikkaan nostonäytös, jossa olivat esillä Suomessa olevat ajettavat sokerijuurikaskonemerkit yhtä lukuun ottamatta. Nähtävillä oli myös puhdistuskuormain työssä, kun nostettua juurikasta lastattiin kuorma-autoon ja matkalle Säkylään.
Korjuunäytös oli osoitus siitä, että juurikkaan viljelyllä on Suomessa tulevaisuutta. Kiinnostusta viljelyyn ovat osoittaneet sekä tilat, joilla on ollut juurikkaan viljelyä aikoinaan mutta myös sellaiset, joilla kokemuksia juurikkaasta ei entuudestaan ole. Tilaisuuden näyttävin osuus olivat nostokoneet, joita oli paikalla neljä. Nostotöissä olivat Grimme Maxtron 620, Edenhall 744, Holmer T4-40 ja Ropa Tiger V8-3.
Korjuunäytös on paikallisen viljelijän, Jukka Mäkisen pellolla, joka on osakkaana puolikkaalla Grimmen korjuukoneessa.
”Viljelykierrossa juurikas on positiivinen kasvi, vaikka korjuu tehdään monesti syksyllä kosteilla pelloilla. Kasvikierto hyödyttää muita kasveja. Viimeksi juurikasta oli meillä vuonna 2007. 2017 aloitin uudestaan 50 hehtaarilla ja nyt kylvössä oli 150 hehtaaria”, Jukka kertoo.
”Juurikkaan viljelyssä on omat niksinsä, jotka on hyvä tietää. Omia koneita ei välttämättä tarvita, kun työn voi teettää urakoitsijalla, jolloin koko viljelijäryhmä menestyy paremmin. Hämeessä nostoa esimerkiksi hoidetaan enemmän ajettavilla, urakoitsijoiden kalustolla kuin Satakunnassa”, kertoo viljelykonsulentti Petri Suvanto Sucros Oy:ltä.
Aikoinaan, ennen ajettavia nostokoneita, juurikkaan nosto vei runsaasti aikaa. Myös lastausaikaa on saatu lyhennettyä, kun perinteisemmästä kouralla tai kauhalla lastaamisesta on menetelmä vaihtunut puhdistuskuormaajiin. Puhdistuskuormaajan etu on kuljetettavan multamäärän vähentäminen, jolloin se ei syö hyötykuormaa. Juurikastehtaalla multa aiheuttaa seuraavan haasteen ja hinnan laskun viljelijälle. Jokainen multakilo, joka saadaan irti ennen kuljetusta on eduksi kaikille.
”Meillä Suomessa haasteena ovat pitkähköt kuljetusmatkat, pieni tuotantomäärä hehtaareissa ja alhaisemmat sokeripitoisuudet kuin etelämpänä”, Petri pohtii. Toisaalta viljelykalusto voi olla ja onkin vastaavaa kuin Keski-Euroopassa, mutta esimerkiksi nostokoneiden korjuumäärät ovat pienempiä. Suomessa korjataan nostokoneella noin 500 hehtaaria, kun se etelämpänä voi olla 800 hehtaaria, jopa hieman enemmänkin. Korjuukausi Suomessa päättyy yleensä viimeistään pakkaseen ja lumeen.
Viljelykalustoa Suomessa on uusittu parin viime vuoden aikana huomattavasti. Tälle kaudelle nostokoneita hankittiin Suomeen käytettynä mutta myös uutena. Koneita on hankittu suoraan mutta suuri osa on tullut maahantuojien kautta, joilla on kontaktit käytettyjen koneiden myyjiin.
Teksti ja kuvat: Seppo Pentti
Katso alta kuvagalleria Lammin juurikkaannostopäivästä. Gallerian kuvat suurenevat klikkaamalla,
Tero Tanner Sucros Oy:n liiketoiminnan vetäjä kiitti Maamies Jukka Oy:tä ja Jukka Mäkistä, jonka sopimuspelloilla näytös järjestettiin. Juurikassato oli näytöspellolla hyvä, noin 40 tonnia hehtaarilta, vaikka olosuhteet kasvukaudella olivat erikoiset. Vuoden 2020 viljeltävä hehtaarimäärä Suomessa oli kasvanut noin 700 hehtaarilla, jolloin kokonaishehtaarimäärä oli 11300 hehtaaria. Tulevalle vuodelle on tavoitteena kasvattaa kokonaispinta-alaa. Vuodesta 2021 lähtien tehdään yksivuotisten sopimuksien lisäksi myös kolmivuotisia viljelysopimuksia. Kolmivuotisista sopimuksista maksetaan parempaa hintaa ja hinnat on jo nyt tiedossa sopimusta tehdessä. Tilahinta-malli mahdollistaa nykyään juurikkaan kannattavan viljelyn myös kauempana tehtaasta. Viljelijän Avena Bernerin kanssa yhteistyö sopimushankinnassa jatkuu, kun siitä on saatu hyviä kokemuksia. Viljelijän Avena Bernerin hoitaa myös leikelogistiikan ensi vuodesta lähtien juurikastehtaalta eteenpäin, jolloin tarjolla on kotimaista tuoreleikettä eläintiloille.
Petri Suvanto on Sucroksella konsulenttina ja hän on tyytyväinen kehitykseen juurikasalalla.
Juha Wikström esitteli Ropan valikoimaa.
Pellolla viime vuonna käytettynä hankittu Jyrki Nummenpään Ropa Tiger-korjuukone.
Ropa Tiger-korjuukoneen toimintaperiaate lähikuvassa.
Viljelijän Avena Berneriltä Asko Myllymäki kertoi onnistumisista sopimuksien teossa. Sokerijuurikkaan viljelysopimuksia tehdään jo nyt ensi vuodeksi.
Viljelijän Avena Bernerin osastolla oli esillä kasvustoanalyysit ja Gondor, joka on torjunta-aineiden kiinnite. Gondorilla pisarakokojakaumaa kasvinsuojeluruiskutuksissa saadaan muutettua optimaalisemmaksi. Sumu ja toisaalta isot pisarat vähenevät, jolloin hävikki tehoaineissa pienenee.
Tilaisuudessa oli esillä myös neljää riviä nostava hinattava Edenhall. Aivan pienellä traktorilla ei kannata lähteä liikkeelle, kun nostotehoa vaaditaan 180 hevosvoimaa tasamaalla ja 200 hv mäkisemmässä maastossa.
Juurikaskoneet ovat lujaa tekoa. Ropan maahantuoja kertoi jopa 16000 tuntia ajetuista korjuukoneista. Jyrki Nummenpään Ropa on tuli Suomeen viime syksynä esittelyyn ja se jäi sille reissulle ajoon, kun korjattavia hehtaareita löytyi riittävästi. Jyrkillä oli 14 vuotta taukoa viljelyssä. Kuusipyöräistä nostokonetta voidaan pellolla ajaa kylki edellä. Voimaa nostokoneen liikuttamiseen on tarjolla 604 hevosvoimaa. Nostokoneet ovat käytännössä täyshydraulisia ja normaalisti moottoritehosta on käytössä 80 %. Kun voimaa tarvitaan lisää, kone nostaa automaattisesti hydrauliikan painetta ja se nousee reiluun 410 bariin. Koneessa on varsinaisten pyörien lisäksi apupyörät, jotta vaadittavat akselipainot saavutetaan. Apupyörät saadaan aktiiviseksi tieajoon, jolloin niiden kannatukselle saadaan muutama tonni koneen painoa.
Roland Rosenback, Grimme Skandinavia
Grimme Skandinavian tuo maahan, myy ja huoltaa Grimmen perunakoneita. Isoja koneita on tuotu useampi maahan ja telakoneitakin on yhteensä kuusi. Tällä työmaalla on töissä järjestäjän eli Mäkisen Jukan puoliksi omistama tela-alustainen Maxtron 620.
Kun viljeltävä ala kasvaa, edellytetään myös uutta kylvö- ja hoitokalustoa. Timo Rouhiainen viljelee itse juurikasta, urakoi konetöitä ja myy turkkilaisia työkoneita juurikkaan viljelyyn, jotka ovat edullisia. Peruskoneiden lisäksi on saatavilla varusteita, kuten haroja on saatavilla myös kameraohjattuna.
Holmer-nostokone on Hämeen Helppo Nosto Oy:n. Kuusi pyöräinen alusta on toimiva pehmeillä juurikaspelloilla, joilla kulkuominaisuuksia kaivataan. Tämä korjuukausi on ollut pääosin kuiva.
Nykyisin parhaana listintänä pidetään sitä, kun naatti listitään juuri ja juuri pois, jolloin leikkuupintaa on mahdollisimman vähän. Kuva on puhdistuskuormaimen kidasta ennen puhdistusta. Juurikkaat ovat aika jäpiköitä.
Hämeen Helppo Nosto Oy:n käytössä oleva Ropa Lademaus on yksi kuudesta Suomen puhdistuskuormaajasta. Puhdistuskuormain nopeuttaa lastausta, jolloin kuorma-autot pääsevät nopeasti aumalta liikkeelle. Sesonkina kuormausta tehdään kahdessa vuorossa. Auman reuna pitäisi olla mielellään noin kuuden metrin etäisyydellä siitä mitattuna, mihin kuorma-auton renkaiden ulkoreuna ulottuu. Seitsemän metriä on ehdoton maksimi.
Ropan puhdistuskuormain. Sen käyttö koura- tai kauhalastauksen sijaan vähentää maan kuljettamista tehtaalle. Mielellään juurikasauman annetaan tuulettua muutama päivä noston jälkeen, jonka jälkeen se peitetään. Multa irtoaa kuivattuaan helpommin. Puhdistuskuormaimen puhdistustehoa voidaan säätää tilanteen mukaan. Koneessa on ollut alun perin myös pesuri, joka on poistettu käytöstä, kun vettä pitäisi olla runsaasti tarjolla.
Puhdistuskuormaimessa on nappeja kuin lentokoneessa. Penkissä on turvakytkin, jolloin tunnistin edellyttää lastausasentoa ja kuljettajan oikeaa asentoa. Joystick on ohjaamiseen ja jokaiselle sylinterille on oma ohjainliike ja liikkeiden herkkyyttä voi säätää kuljettajalle sopivaksi. Ennen pakkasia koneen voi jättää aumaa vasten. Aamupakkasella kone on syytä olla irti aumasta, jolloin jokaisen liikkeen toiminta voidaan tarkistaa ennen lastaamisen aloittamista. Kuvassa Hämeen Helppo Noston kuljettaja Perttu Maaniitty.
Kommentit