Olet täällä

Juurikas monipuolistaa viljelyvalikoimaa

Sokerijuurikkaan viljely on noussut aallonpohjasta. Moni lopetti viljelyn 2000-luvun alussa, ja aiemminkin, kun viljelyn tulevaisuus ei näyttänyt valoisalta. Kulunut vuosikymmen taas osoitti, että kiinnostusta on viljelyyn. Viljelyala on kasvanut nykyiseen 11300 hehtaariin ja noin 2000 hehtaaria on vielä tavoitteena kasvattaa viljelyalaa, jotta Suomen ainoa juurikassokeritehdas Säkylässä olisi käyntiajan täyskäytössä. Sokeritehtaan käyntikausi on noin kaksi kuukautta, jona aikana tehtaalle vastaanotetaan nostettu juurikas.

Lammilla järjestetty korjuunäytös oli osoitus siitä, että juurikkaan viljelyllä on tulevaisuutta. Kiinnostusta viljelyyn ovat osoittaneet sekä tilat, joilla on ollut juurikkaan viljelyä aikoinaan mutta myös sellaiset, joilla kokemuksia juurikkaasta ei entuudestaan ole.

<b>Petri Suvanto</b> on Sucroksella konsulenttina ja hän on tyytyväinen kehitykseen juurikasalalla.”Juurikkaan viljelyssä on omat niksinsä, jotka on hyvä tietää. Omia koneita ei välttämättä tarvita, kun työn voi teettää urakoitsijalla, jolloin koko viljelijäryhmä menestyy paremmin. Hämeessä nostoa esimerkiksi hoidetaan enemmän ajettavilla, urakoitsijoiden kalustolla kuin Satakunnassa”, kertoo viljelykonsulentti Petri Suvanto Sucros Oy:ltä.

Löytyy viljelijöitä, joilla viljely on jatkunut vuodesta toiseen, mutta monella uudelleen aloittavalla, eli paluuviljelijällä on ollut noin kymmenen vuoden tauko.

Juurikastuotanto edellyttää sopimusta. Ilman sopimusta on hankala hankkia siemeniä. ”Meillä on siemenjalostajien kanssa hyvää yhteistyötä ja kun Suomessa markkinoilla on vain siementä, josta kasvavissa juurikkaissa on halutut ominaisuudet, se näkyy parempana sokerisaantona. Nyt tarjolla on myös kasvinsuojeluun sopivia aineita ja niitä maahantuojat ovat pitäneet myös varastossa.”, Petri kertoo

Uusia viljelijöitä

Juurikkaan viljely jatkui aikoinaan usein sukupolvenvaihdosten jälkeen niillä alueilla, joissa viljely oli mahdollista. Kun viljely taantui, moni lopetti eikä ajatellut aloittaa uudestaan. Uusia viljelijöitä on tullut tällä vuosikymmenellä puolet, mutta sopimuksia on vain murto-osa aikaisemmista huippuvuosista, kun tehtaita vielä oli enemmän.

Juurikkaan viljely ja etenkin nosto on ollut aikaa vievää työtä. Kun rivejä on 21 kilometriä hehtaarilla ja työajasta merkittävä osa kului vielä päisteajoon ja tyhjennyksiin, nostoa tehtiin monella tilalla kuukausi. Yksirivisellä koneella 50 hehtaarin nostoala alkoi olla haastavaa.

Vuoteen 2015 sokeritehdas oli yksi pullonkaula, kun kippaamiseen oli jonoa. Nyt tehtaalla on kuilu ja auma kolmessa paikassa ja tehtaalta pääsee vartissa läpi vastaanoton ollessa auki ympäri vuorokauden.

Valoisamman tulevaisuuden ja osittain uuden kaluston myötä juurikkaan viljelyyn on tullut positiivinen noste. Nyt on uskallettu investoida ja tälle kaudelle tuli 10 uutta nostokonetta. Myös muuta juurikkaan viljelyyn tarvittavaa kalustoa, kuten kylvökoneita on tullut lisää. Hämeen Helppo Nostolla esimerkiksi logistiikkakonsepti Ropan puhdistuskuormaajan kanssa on neljättä vuotta käytössä. Suomessa on yhteensä kuusi puhdistuskuormaajaa käytössä. Puhdistuskuormaaja nopeuttaa huomattavasti lastausta ja parantaa juurikkaiden puhtautta. Nyt kuormattu auto ajetaan suoraan tehtaalle Säkylään.

Onnistumisia Hämeessä

Hämeessä on tällä satokaudella reilu 1300 hehtaaria juurikasta ja tavoitteena on vielä nostaa viljelypinta-alaa, Sucroksen konsulentti <b>Marika Muntola</b> kertoo.Marika Muntola on ollut Sucroksella 10 vuotta konsulenttina alueenaan Hämeen ja Salon seutu. Koulutukseltaan Marika on Mustialan AMK-Agrologi. ”Perinteisten juurikaslajikkeiden lisäksi saatavilla oli tänä vuonna myös CONVISO® SMART lajikkeita, joilla on kestävyys ALS-inhibiittoreihin perustuvaa CONVISO® ONE kasvinsuojeluainetta vastaan. Tämä antaa uutta näkökulmaa juurikkaanviljelyyn ja on osa tulevaisuutta”, Marika kertoo.

Etenkin Hämeessä konekanta alkaa olla kunnossa, kun tälle vuodelle tuli useampi kone nostoon. Edestä nostavat ovat kuitenkin käteviä etenkin muodokkaimmilla lohkoilla, jolloin päisteetkin saadaan korjattua helpommin eikä tarvitse piirtää tukihaun yhteydessä lohkoja.

”Onnistumisia kaivataan ja se tuo mukanaan luottamusta viljelyyn”, Marika jatkaa.

Jos juurikasta ei viljeltäisi, se kaventaisi mahdollisuuksiamme. Sokerista on ajoittain ollut pulaa ja sitä kuitenkin käyttävät sekä elintarvike- että lääketeollisuus raaka-aineenaan. Suomen sokeriomavaraisuus on noin 50 % ja Säkylän tehtaalla on vielä kapasiteettia prosessoida enemmän juurikkaita ilman investointeja, jolloin saadaan käyttöaste kohdilleen.

”Hämeessä on tällä satokaudella reilu 1300 hehtaaria juurikasta ja tavoitteena on nostaa viljelypinta-alaa. Meillä on käynyt viljelijöitä juttelemassa, jotka ovat kiinnostuneet juurikkaan viljelyn aloittamisesta”, Marika kertoo.

Osaltaan Lammilla järjestetty nostonäytös oli Hämeessä paikallaan, sillä sellaista ei ole järjestetty pitkään aikaan alueella ja näin voidaan esitellä nykyisiä mahdollisuuksia aloittaa viljely. Jos juurikasta on aikoinaan ollut ja kalustoa on vanhastaan, niin pienelläkin investoinnilla toki selviää viljelyssä alkuun. Tällöin pitää yleensä toki olla hieman pajataitoa, jotta koneet saa pidettyä pellolla.

”Meillä lajikkeet tulevat myyntiin lajikekokeiden kautta, jolloin saamme meille Suomeen parhaiten sopivimmat lajikkeet hyvillä ominaisuuksilla”, Marika lupaa.

 

Teksti ja kuvat: Seppo Pentti

 

Tekijä: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä