Olet täällä

Tänä syksynä kylvetty syysvehnäala kaikkien aikojen suurin

Tänä syksynä kylvetty syysvehnäala, noin 106 000 hehtaaria, on Suomen historian suurin syysvehnän kylvöala (vuonna 2020 ala oli noin 55 000 hehtaaria). Syysruista kylvettiin noin 27 000 hehtaaria (vuonna 2020 ala oli noin 20 000 hehtaaria), joka on vain hieman tavanomaista enemmän. Syysohraa kylvettiin muutama tuhat hehtaaria.

Myös syysrypsin ja -rapsin kylvöala oli suuri, noin 10 000 hehtaaria. Ala on kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna ja suurin vuosikymmeniin Suomessa kylvetty syysmuotoinen öljykasviala.

Syysrukiista lähes neljännes eli noin 6 300 hehtaaria kylvettiin luomuna. Myös syysrypsin ja -rapsin kylvöistä merkittävä osuus eli kolmannes kylvettiin luomupelloille, noin 3 300 hehtaarin alalle. Sen sijaan vehnän syyskylvöalasta vain neljä prosenttia eli noin 4 400 hehtaaria oli luomupelloille.

Jos syksyn kylvökset talvehtivat ja säilyvät kasvukuntoisina talven yli, ensi kesänä syysviljojen osuus koko vilja-alasta olisi jopa 13 prosenttia. Tyypillisesti vain noin viisi prosenttia viljoista kylvetään kasvukautta edeltävänä syksynä ennen talven tuloa. Vertailun vuoksi Ruotsissa viljasta jo yli puolet kylvetään syksyisin.

Tämän vuoden hyvä syysvehnäsato kannusti syyskylvöille

Kaikista kevätviljoista saatiin vuonna 2021 heikko sato, kun taas syysviljoista viljelyalaa kohti laskettu sato oli hyvä. Kevätvehnän sato hehtaarilta (noin 2,7 tonnia hehtaarilta) oli muiden kevätkylvöisten viljojen tapaan vain noin 70 prosenttia kymmenen vuoden keskisadosta. Sen sijaan syysvehnällä sato (noin 4,8 tonnia hehtaarilta) ylitti keskimääräisen satotason ollen 115 prosenttia keskimääräisestä. Syysvehnän hyvä satotaso kannusti osaltaan tämän syksyn ennätyskylvöille.

"Syyskylvöalan lisääntymistä voidaan pitää myös ympäristötekona. Jo syksyllä kasvun aloittanut vilja suojaa peltoa syyssateiden ja kevättulvien aikana. Fosfori- ja typpiravinteet pysyvät näin paremmin pellolla ja näitä arvokkaita kasvinravinteita ei poistu peltomaasta rehevöittämään vesistöjä", toteaa yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Syyskylvöjen ennakkoalat alueittain syksyllä (Klikkaamalla vuosipainiketta saat vaihdettua graafin.)

Ennakollinen syyskylvöala kysyttiin maatiloilta Luken satotilastokyselyssä, johon kuului 6 100 maatilaa. Syyskylvöalojen lisäksi kysyttiin suorakylvön osuus. Kaikki tiedot ovat saatavilla Luken tilastotietokannassa koko Suomen alueen lisäksi ELY-keskusalueista. Viljelyalat tarkentuvat ensi vuoden kesäkuussa, jolloin on käytettävissä maatilojen Ruokaviraston maaseutuelinkeinorekisteriin antamat kylvöalat kaikista peltokasveista.

 

Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke) (Uutinen kokonaisuudessaan täällä.)

Kommentit

Anonymous

Kannattaako keväällä lannoittaa jos apulanta 600-800e/th?

Samankaltaista sisältöä