Syysviljojen ja syysrapsin talvehtimistilanteesta
Lämpimän syksyn ansiosta syysviljat kasvoivat hyvin. Märkä syksy ja vähäluminen, kylmä talvi ovat kuitenkin haastaneet syyskylvöisiä kasveja. Ruis kestää aina syysvehnää paremmin pakkasia, jopa ilman suojaavaa lunta. Syysrapsin talvehtimisesta ei ole Suomessa vielä paljoa kokemuksia.
Syksyllä kasvustoja ruiskutettiin lumihometta vastaan runsaasti. Marras-joulukuussa ja vielä tammikuun alussa vallitsi koko Suomessa hyvin lämmin ja sateinen kausi. Koska maa oli kuitenkin roudaton, syysviljapelloille ei muodostunut vedestä ongelmia.
Tammikuun 10. päivän jälkeen suursäätila muuttui nopeasti talviseksi. Onneksi ennen kireimpiä pakkasia myös satoi muutama sentti lunta. Kevyt pakkaslumi suojaa yllättävän hyvin oraiden kasvupistettä.
2000-luvun puolivälissä koettiin tammikuun jälkipuoliskolla vastaavia pakkaslukemia kuin tänäkin vuonna, ja silloin syysvehnäkasvustoja kuoli pakkasvaurioihin. Eroja tähän talveen verrattuna on kuitenkin kaksi: silloin ei ollut oraita suojaavaa lunta ja silloin myös kylmä pohjoistuuli lisäsi pakkasen purevuutta. Tuulelta metsän suojassa olleita syysvehnäkasvustoja säästyi pakkasvaurioilta, vaikka aukealta oraat kuolivat.
Syysrapsin talvehtimistilanne ei huolestuta
Syysrapsille uhkaavin tilanne voi muodostua kevättalvella lumettomassa kasvustossa, kun yöllä on pakkasta, päivällä lämmintä, ja lisänä on vielä kasvustoa kuivattava tuuli.
Teksti ja kuvat: Markkinointipäällikkö Lasse Matikainen, Berner Kasvinsuojelu ja PuutarhanhoitoMillainen talvehtimistilanne syysviljoilla on eri puolilla Suomea?
Onko sinulla kokemuksia syysrapsin talvehtimisesta? Kerro ja kommentoi alla!
Kommentit