Syysviljat ovat erittäin hyviä vaihtoehtoja monipuolistamaan viljelykiertoa. Ne hyödyntävät tehokkaasti esikasvivaikutuksen eivätkä syysmuotoisina ole herkkiä kevätkuivuudelle. Syysviljat kannattaa ottaa viljelysuunnitelmissa huomioon jo näin keväällä suunnittelemalla esikasvivalinnat huolella.

Talvehtiminen on syysviljojen onnistuneessa viljelyssä olennaisen tärkeää ja viljelyvarmuutta voidaankin lisätä valitsemalla tuotantoon mahdollisimman talvenkestävät lajikkeet.

Rukiille on nyt kysyntää ja sen viljely kiinnostaa. Sekä populaatio- että hybridiruispuolella on tarjolla hyviä lajikkeita.

Reetta^BOR – Satoisin populaatiolajike

Kotimainen Reetta on markkinoiden satoisin populaatioruis ja se on myös korrenlujuudeltaan parempi kuin vanhemmat lajikkeet. Reetta soveltuu hyvin viljelyyn koko rukiin tuotantoalueellamme ja onkin Suomen viljellyin ruis.

Hybridin voimaa: Brasetto^BOR ja Evolo^BOR rukiit

Hybridiruislajikkeille ominaista on korkea satopotentiaali, joka perustuu ns. hybridivaikutukseen; kasvi tuottaa runsaasti versoja ja tähkiä, tähkät ovat suuria ja siemenen koko suuri. Hybridirukiin menestyksekäs viljely perustuu oikeaan viljelytapaan, joten viljelyohjeisiin tutustuminen kannattaa.

Evolo ja Brasetto –lajikkeet ovat satoisia ja laadukkaita hybridirukiita, joiden talvenkestävyys on myös hyvällä tasolla.

Arktika^BOR-syysvehnä kestää kovatkin talvet

Syysvehnän viljelyvarmuutta voidaan lisätä valitsemalla tuotantoon talvenkestävä lajike. Arktika on erittäin talvenkestävä ja soveltuu viljelyyn vaativissakin olosuhteissa. Hyvä talvenkestävyys mahdollistaa syysvehnän viljelyn laajentamisen nykyistä pohjoisemmaksi. Virallisissa lajikekokeissa Arktikan talvituhoprosentti on ollut syysvehnälajikkeiston pienin. Vain riittävän talvenkestävyyden myötä talvehtivien lajien satopotentiaali saadaan Suomen oloissa hyödynnettyä.

Tutustu tuottaviin syysviljalajikkeisiin:

Reetta^BOR

Brasetto^BOR

Evolo^BOR

Arktika^BOR

Mitä lajikkeita sinulla on viljelyssä? Kommentoi uutista alla.