Maatilojen koko kasvaa ja lukumäärä vähenee entisestään. Jatkossa naudanlihantuotanto laskee nautakarjan vähenemisen vuoksi. Kotimainen kysyntä on pitänyt maatalouden tuotannon käynnissä, mutta sen hiljentyminen johtaisi merkittävään tuotannon ja investointien vähenemiseen. Näin arvioi Luonnonvarakeskus (Luke) tuoreessa maatalouden investointi- ja rakennekehitysskenaariossa vuoteen 2030 saakka.

Elintarvikkeiden kysyntä kotimaassa sekä EU:n sisämarkkinoiden hintataso määräävät Suomen maataloustuotannon ja investointien kehityksen. Investoinnit puolestaan pitävät maatalouden tuottavuuskasvun käynnissä ja ylläpitävät tuotannon kokonaismäärää. Investointeja tarvitaan lähes jatkuvasti korvaamaan poistuvaa tuotantokapasiteettia.

Tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Lukesta arvioi, että investointien hiljentyminen vaikuttaa viimeistään muutaman vuoden viiveellä myös elintarviketeollisuuden kotimaisen raaka-aineen saantiin. Vuoteen 2030 mennessä tärkein ja epävarmin muutostekijä maataloudelle on kuitenkin kuluttajien ruokavalion muutos.

Maatalouden tuotannon ja rakenteen kehitystä arvioidaan Luonnonvarakeskuksen julkaisemassa raportissa vuoteen 2030 saakka kolmessa eri kysyntä- ja hintaskenaariossa. Näissä maataloustuotteiden kysyntä joko heikkenee, pysyy ennallaan tai voimistuu. Skenaarioiden välillä on vaihtelua, mutta pääpiirteissään maatalouden rakennekehitys jatkuu samansuuntaisena kuin tähänkin asti. Maatilojen koko kasvaa ja lukumäärä vähenee. Tämä vähentää teknisesti vanhentunutta tuotantokapasiteettia, jonka korvaamiseen tarvitaan investointeja tavanomaisten kunnossapitoinvestointien lisäksi. Investoinnit ovat tärkeitä tuottavuuden ja kannattavuuden kehitykselle sekä maatilojen elinkelpoisuudelle.

Tutkija Olli Niskanen Lukesta kertoo investointitarpeen olevan voimakkainta maidontuotannossa, mutta kaikissa muissakin tuotantosuunnissa tarvitaan investointeja. Skenaarioissa kotieläintalouden investointien osuus on noin 100–180 miljoonaa euroa vuosittain. Nieminen arvioi, että investoinnit naudanlihan ja kananmunien tuotantoon pienenevät tuotannon vähentyessä. Naudanlihaa painaa alaspäin lypsylehmien lukumäärän väheneminen ja emolehmätuotannon heikko kannattavuus.

Tuottajahintataso alittaa selvästi tuotantokustannukset Suomessa. Tätä vajetta paikataan erilaisilla maataloustuilla, osin myös investointituilla, joita on maatalouteen maksettu vuosittain 54–96 miljoonaa euroa vuosina 2010–2016.Investointien kehityksellä on suuri merkitys myös julkisen vallan maksamien investointitukien kysynnälle vuoteen 2030 saakka.

Lähde: Luke