Olet täällä

Onko nurmesta ja lannasta kattamaan maaseudun energiatarve tulevaisuudessa?

Lantaa hyödyntävä biokaasureaktori on erinomainen ratkaisu maatilan lannan kierrätykseen. Uusiutuvan energian lisäksi se tuottaa hyviä lannoitteita. Suomessa maatilamittakaavan biokaasulaitoksia on vasta vähän, noin kaksikymmentä, mitä selittää investoinnin suuruus suhteessa tilakokoon. Kannattavaan biokaasun tuotantoon päästään noin 120 lehmän navetassa. Mitä isompi laitos on, sitä edullisempi tuotantokustannus on energiayksikköä kohti.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Ville Pyykkönen laskee, että 120 lehmän navetassa syntyy päivittäin noin yhdeksän tonnia lietelantaa, eli vuodessa noin 3000 tonnia. Lannasta saadaan tuotettua 400 MWh verran biokaasua. Siitä biokaasulaitoksen omat sähkölaitteet, reaktorin lämmitys ja lämmönhukka kuluttavat kuitenkin puolet, eli maatilan käyttöön jää 200 MWh.

Nurmista biokaasureaktoriin saadaan lisää vääntöä jalostamalla nurmista hyödyntämättä jääneet vihermassat. Sopivaa raaka-ainetta ovat esimerkiksi lievästi pilaantunut rehu, ylijäämärehu ja suojavyöhykkeiden niitosta saatava kasvillisuus. Jos nurmea syötetään reaktoriin vuodessa noin 350 tonnia, biokaasun tuotto nousee 700 MWh:iin ja nettoenergia 400 MWh:iin.

Onko energiaomavaraisuus mahdollista saavuttaa tilatasolla?

Jos yllä mainitun esimerkin 120 lehmän tilan pihatto kuluttaa 180 MWh ja traktori ja muut laitteet 65 MWh, maatilan kulutus olisi noin 245 MWh vuodessa. Näin ollen maatila voi Pyykkösen mukaan saavuttaa energiaomavaraisuuden hyödyntämällä lietelannan ja nurmen omassa biokaasulaitoksessa, varsinkin jos tila on energiapihi.

Maatilan epäsuorat tuotantopanokset kuten ostetut väkilannoitteet ja siemenet kuluttavat kuitenkin paljon energiaa. Omavaraisuudessa tarkastellaankin suoraa energiankulutusta. Pyykkönen huomauttaa myös, että biokaasulaitoksen sähkön ja lämmöntuotannon suhde ei välttämättä vastaa maatilan tarvetta, vaan lämmöstä voi syntyä ylituotantoa. Polttoainekäyttöön reaktorissa syntynyt metaani on paineistettava, mikä vaatii lisäinvestoinnin teknologiaan.

Lypsykarjatilan omasta energiankäytöstä pystytään kuitenkin kattamaan 50–100 prosenttia biokaasureaktorin avulla, Pyykkönen summaa.

Reaktorin mädäte monikäyttöistä

Biokaasulaitos on myös tehokas ravinteiden kierrättäjä. Ravinteet eivät häviä prosessissa, vaan typen lannoitusarvo jopa paranee. Reaktorin mikrobit vapauttavat ammoniumtyppeä, joka on nopeasti kasvien käytettävissä. Reaktorin tuottamassa mädätteessä voi olla jopa 20 prosenttia enemmän liukoista typpeä kuin lietelannassa.

Melko edullisilla lisäinvestoinneilla mädäte voidaan separoida erillisiksi kuiva- ja nestejakeiksi, mikä monipuolistaa ravinteiden hyödyntämistä. Typpi jää pääasiassa nestejakeeseen ja fosfori kuivaan, ja jakeita voi hyödyntää lannoitettavien lohkojen tarpeen mukaan. Separoinnista on hyötyä erityisesti, jos tilan pelloille on kertynyt fosforia. Kuivajae on myös tarvittaessa taloudellisempaa kuljettaa. Sitä voidaan hyödyntää myös navetan kuivituksessa esimerkiksi fossiilisen turpeen sijasta.

Mädätteellä voi siis säästää niin väkilannoite- kuin kuivikekustannuksissa, ja siten parantaa tilan omavaraisuutta.

Biokaasulaitosten määrä tulee kasvamaan?

Biokaasuteknologia on ympäristön ja omavaraisuuden kannalta erinomainen ratkaisu. Maatilamittakaavan laitosten määrä kasvaa, mutta toistaiseksi hyvin maltillisesti. Uusia laitoksia rakennetaan Suomessa vain muutamia vuodessa. Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteen mukaan vuonna 2030 lantabiokaasua voitaisiin tuottaa jopa 1,75 TWh, nurmilisällä moninkertaisesti enemmän.

Päästäänkö edellä mainittuihin tavoiteisiin, riippuu tulevaisuudessakin investoinnin kannattavuudesta. Maatilan biokaasulaitos voi tällä hetkellä saada 20–40 prosentin investointitukea. Vuodesta 2021 alkaen tukikelpoisuus kuitenkin edellyttää, että polttoaineet täyttävät EU:n direktiivissä määritellyt kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästövähennykset. Ne koskevat kaikkea liikennebiokaasun tuotantoa ja kapasiteetiltaan yli 2 MW:n lämpöä ja sähköä tuottavia laitoksia. Pyykkösen mukaan vaadittu päästövähenemä saavutetaan esimerkiksi liikennebiokaasun tuotannossa, kun biokaasureaktorin pääsyötteenä on lanta ja nurmen osuus on alle 20 prosenttia.

Ville Pyykkönen on maatilojen biokaasuteknologian yleistymisen suhteen varovaisen positiivisella mielellä. Suurten investointien lisääntyminen riippuu kuitenkin ennen kaikkea tilakoon kasvuvauhdista ja tulevaisuuden tukipolitiikasta.

 

Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke)

 

Otsikko: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä