Marja- ja sienisato oli viime vuonna muutamia viikkoja myöhässä normaalista kolean sään vuoksi ja sadot heikkenivät edellisvuodesta, Maaseutuvirasto (Mavi) tiedottaa. Luonnonmarjojen ja -sienten poiminnasta saatu kokonaistulo aleni reilulla kolmanneksella, noin 13,3 miljoonaan euroon.

Marjasato jäi keskinkertaiseksi. Puolukkaa kerättiin luonnonmarjoista eniten, mutta senkin sato jäi alle puoleen edellisvuoden sadosta, noin 5 miljoonaan kiloon. Mustikkaa kerättiin 3,6 miljoonaa kiloa. Lakkaa kerättiin myyntiin runsaat 220 000 kiloa. Varsinkin Itä-Lapissa lakkasato oli runsas ja marjan laatu hyvä.

Mustikkaa meni vientiin huomattavasti vähemmän kuin kahtena aiempana vuonna. Valtaosa mustikasta vietiin Kiinaan ja Ruotsiin. Tuorepuolukkaa vietiin 63 000 kiloa, josta valtaosa Ruotsiin.

Luomukeruualueita on viime vuosina sertifioitu lisää. Niiden määrä on nyt noin 12 000 hehtaaria. Eniten luomukeruualueena on mustikkaa, 23 prosenttia.

Satoisa suppilovahvero kompensoi huonohkoa sienisatoa

Myös sienisato jäi tavanomaista niukemmaksi. Rouskuja kerättiin luonnonsienistä eniten. Kantarelli- ja herkkutattisato jäi erittäin heikoksi edellisvuoteen verrattuna. Valtaosa kantarelleista ja herkkutateista kerättiin Itä-Suomesta.

Suppilovahverosato oli kylmästä kesästä huolimatta hyvä ja satoa päästiin keräämään poikkeuksellisen myöhään.

Ulkomaalaisten poimijoiden määrä väheni hieman

Ulkomaalaisia poimijoita tuli Suomeen marjayritysten kutsumina vähemmän kuin edellisenä vuotena. Ulkomaalaiset poimijat keräsivät 75 prosenttia marjasadosta, mikä on hieman pienempi osuus kuin aiempina vuosina. Suurin osa poimijoista oli thaimaalaisia.

Tiedot perustuvat luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärätutkimukseen vuodelta 2017 (MARSI-tutkimus). Tutkimuksen luvuista puuttuvat suoramyynti, osa torikaupasta ja kotitarvepoiminta. Tutkimuksen on tehnyt Kantar TNS Agri Oy ja tilannut Maaseutuvirasto.

Lähde: Maaseutuvirasto