LähiTapiola laskee Suomen vuoden 2015 bruttokansantuotteen kasvuennusteen 0 prosenttiin ja ennustaa työttömyyden nousevan ensi vuonna 9 prosenttiin. Odotamme kokonaiskysynnän heikkenevän vuoden alkupuoliskolla ja kääntyvän viennin vedolla maltilliseen nousuun ensi vuoden lopulla, sanoo LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Jari Järvinen.

”Kotimarkkinoiden vaikeuksien ennakoimme jatkuvan vielä vuonna 2016, mutta kansainvälisen talouden asteittainen elpyminen palauttaa myös Suomen kestävämmälle kasvu-uralle. Talouden elpyminen on kuitenkin hidasta ja rakenteellisten uudistusten vaikutukset näkyvät kunnolla vasta muutaman vuoden päästä. Ennusteemme vuoden 2016 BKT-kasvuksi on 1 prosenttia”, Jari Järvinen kertoo.

LähiTapiola ennusti vielä kesäkuussa ensi vuoden kasvuksi 1 prosenttia.

Järvisen mukaan on tärkeää käynnistää viipymättä rakenteelliset uudistukset, joiden avulla parannetaan julkisen sektorin tuottavuutta (sote- ja kuntauudistukset), nostetaan potentiaalisen työvoiman määrää (työuraratkaisut, työperäinen maahanmuutto) sekä kannustetaan työntekoa (verotuksen keventäminen).

”Suomella on vielä joitakin vuosia aikaa velkaantua nykyisellä tahdilla, mikäli edellä mainitut rakenneuudistukset pannaan toimeen ja velkaraha osataan käyttää tulevaisuuden kasvuedellytysten vahvistamiseen eikä vain vanhojen menokohteiden ylläpitoon. Panostukset koulutus- ja innovaatiopolitiikkaan, tietojärjestelmiin sekä infrastruktuuriin parantaisivat Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. ”

Työttömyyden nousu jatkuu

Tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen merkitsee työttömyydelle edelleen nousupaineita. Julkisen sektorin työllisyys alkoi heiketä odotettua myöhemmin ja jatkuu näin ennakoitua pidempään. LähiTapiola onkin merkittävästi synkentänyt työttömyysennusteitaan.

”Odotamme työttömyysasteen nousevan 9 prosenttiin vuonna 2015 (ed. 8,0 %), mikä tarkoittaisi nettomääräisesti noin 25 000 – 30 000 uutta työtöntä. Työttömyyden nousupaineet kohdistuvat etenkin julkiselle sektorille. Kasvun vaimean elpymisen vuoksi odotamme työllisyyden paranevan vain hitaasti ennustejakson loppua kohden. Ennusteemme vuoden 2016 työttömyysasteeksi on 8,8 prosenttia.”

Järvisen mukaan rakennemuutoksen myötä teollisuuden osuus tehdystä työstä pienenee ja palveluiden kasvaa. ”Työtä syntynee aloille, joissa keskitytään tavaroiden tuottamisen sijaan suunnitteluun ja uusien palveluiden kehittämiseen. Digitalisaatio ja robotiikka alentavat tuotantokustannuksia ja parantavat tuottavuutta.”

Maailmantaloudessa riskinä USA:n kasvun hidastuminen

Maailmantalouden kasvu hidastui syksyllä ja teollisuusmaiden ennakoivat suhdanneosoittimet ennustavat suhdanteiden heikkenevän myös alkuvuonna. Kokonaisuutena vuodesta 2015 on tulossa odotettua heikompi.

LähiTapiola laskee omaa ennustettaan ensi vuoden bruttokansantuotteen kasvusta. ”Maailmantalous kasvaa ensi vuonna 3,2 prosenttia ja 3,5 prosenttia vuonna 2016. Kesäkuussa ennustimme vielä 3,5 prosentin kasvua vuodelle 2015, mutta näkymien heikentymisen johdosta joudumme nyt alentamaan aikaisempaa arviotamme. Myös koko loppuvuosikymmen näyttää maailmantaloudessa haastavalta”, Järvinen sanoo.

Yhdysvaltain talous on ollut teollisuusmaiden vahvin lenkki. Riskinä on, että kansainvälisen talouden hidastuminen tarttuu myös Yhdysvaltain talouteen. Yhdysvaltain Keskuspankki FED lopetti määrällisen elvytyksen lokakuussa ja valmistautuu nostamaan korkoa kesällä.

”FED:in haaste liittyy ajoitukseen: hätäily vaarantaa elpymisen, kun taas hidastelu voi johtaa finanssimarkkinoiden kupliintumiseen. Kupliintumisella tarkoitetaan osakkeiden ja valtionlainojen hintojen nousemista liian korkealle suhteessa yritysten tuloksentekokykyyn ja valtioiden lainojen takaisinmaksukykyyn. Kansainvälisen talouden hidastuminen, raaka-aineiden hintojen lasku ja dollarin vahvistuminen pitävät inflaatiopaineet matalana ja puoltavat hitaampaa etenemistä politiikan normalisoinnissa. Lisäksi ylivelkaantuminen toimii edelleen tehokkaana jarruna kasvulle, inflaatiolle ja työllisyydelle”, Järvinen sanoo.

Asuntomarkkinoiden jako voittajiin ja häviäjiin on pysyvää

Asuntomarkkinoilla vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat laskivat hieman lokakuussa verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuosi sitten. Sen sijaan vapaarahoitteisten asuinhuoneistojen vuokrat nousivat syyskuussa 2014 keskimäärin 3 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Suurin nousu vuokra-asuntojen hinnoissa oli Vantaalla, jossa hinnat nousivat peräti 5,2 prosenttia.

”Näkemyksemme mukaan asuntomarkkinoiden jakautuminen voittajiin ja häviäjiin on pysyvää. Viimeistään nyt on murtunut myytti, että asuntojen hinnat jatkavat nousua kaikissa tilanteissa ja kaikilla paikkakunnilla. Tulevinakin vuosina sekä kuluttajaostajat että sijoittajat ovat entistä kriittisempiä asuntojen sijainnin suhteen. Tämä varovaisuus hinnoittelussa puolestaan näkyy suoraan heikommalla sijainnilla ja pienemmillä paikkakunnilla olevien asuntojen hinnoissa. Taantuvilla paikkakunnilla ei ole näköpiirissä tekijöitä, jotka kääntäisivät asuntojen hintakehityksen selkeästi positiiviseksi”, sanoo salkunhoitaja Esa Torkko LähiTapiola Kiinteistövarainhoidosta.