Tullitilastojen mukaan Suomesta vietiin viime vuonna elintarvikkeita noin 1,5 miljardilla eurolla. Tämän vuoden tammi–heinäkuussa viennin arvo oli hieman vajaa miljardi euroa. Hallitus pyrkii määrätietoisesti kasvattamaan elintarvikkeiden vientiä Suomesta. Eviralle myönnettiin tänä vuonna yli miljoona euroa ja Food from Finland -vientiohjelmalle 700 000 euroa elintarvikevientiä tukeviin ja edistäviin toimenpiteisiin.

Elintarvikevienti nousee 1,7 miljoonaan

Finpron Foof from Finland -vientiohjelman vetäjä, toimialajohtaja Esa Wrang arvioi Elintarviketeollisuusliitto ETL ry:n tiedotteessa, että vienti nousee tänä vuonna 1,7 miljardiin euroon.

Suomalaisella ruualla on tunnetusti monia valttikortteja, kuten puhdas ilma ja maaperä, eläinten hyvinvointi, vähäinen antibioottien käyttö ja hyvä eläinten terveystilanne, korkeat laatustandardit, ruokaturvallisuus, innovatiiviset tuotteet sekä arktinen eksoottisuus.

Wrangin mielestä ani harva maa pystyy tarjoamaan vientimarkkinoille yhtä vaikuttavaa elintarvikerepertuaaria kuin Suomi.

Suomessa valmistetaan esimerkiksi terveysvaikutteisia tuotteita, allergiavapaita elintarvikkeita, innovatiivisia ruokia ja juomia sekä erikoisalkoholituotteita, jotka kiinnostavat Wrangin mukaan ammattiostajia kaikkialla.

Yhteistyötä, brändäystä ja markkinointipanostusten kasvattamista

Suomalaisen ruuan viennin edistämiseksi tehdään määrätietoisesti töitä. Viime aikoina Suomen profiilia on nostettu vienninedistämisen keinoin etenkin Aasiassa. Suomen profiilia nostavat muun muassa tasokkaat messuosastot, ostajille suunnatut tapahtumat, mediakampanjat sekä säännöllinen markkinointi oikeilla osaamiskärjillä.

Paljon on kuitenkin vielä kehitettävää. Elintarvikealan ja sen yritysten olisi tärkeää tehdä yhteistyötä entistä laajemmin vientiponnisteluissa. Tulevaisuudessa vientituotteiden jalostusarvoa pitää Wrangin ja maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion mukaan saada myös nousemaan ja huomion keskipiste suuntautumaan vahvasti brändättyihin kuluttajatuotteisiin, jotka tuovat lisäarvoa markkinoilla. Tämä edellyttää kuitenkin hyvää taustatietoa siitä, mikä menee kaupaksi kussakin massaa, Husu-Kallio muistuttaa.

Tuotekehitystä täytyy Wrangin mukaan tehdä niin, että tuotteet kohdistetaan suoraan oikeille kohderyhmille vientimarkkinoilla. Lisäksi on osattava konseptoida, kertoa vetoavaa bränditarinaa ja hyödyntää muotoilua pakkauksissa. Suomalaisten tulisi myös oppia kehumaan tuotteitaan nykyistä paremmin ja lisäämään huomattavasti markkinointiin käytettävää rahamäärää. ”Tarinankertomisessa meillä on vielä paljon työtä tehtävänä”, Husu-Kallio tiivistää.

Vientimahdollisuuksien hyödyntämisessä edellytyksenä on myös tuotantomäärien kasvattaminen ja eläintautitilanteen turvaaminen – elintarvikeskandaaleihin Suomella ei ole varaa.

Nopeita tuloksia alalla on turha odottaa. Viennissä tarvitaan kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, sillä vientilupien saaminen kestää helposti kuukausia, jopa vuosia.

Lähde: Elintarviketeollisuusliitto ETL ry, maa- ja metsätalousministeriö