Olet täällä

PTT: Maatalousalan kilpailukyvyn vahvistuminen takkuaa oikeansuuntaisista toimenpiteistä huolimatta

Manner-Suomen maaseutuohjelman vaikutukset maatalousalan kilpailukyvyn parantamiseen antavat odottaa itseään. Ohjelman toteutus on edennyt hyvin ja toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia, mutta vaikutukset näkyvät vasta viiveellä. Tämä käy ilmi Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n ja Pellervon taloustutkimus PTT:n toteuttamasta arvioinnista. 

”Ohjelman arvioinnin mittareiden mukaan maatalousalan kilpailukyky ei ole kuluneen ohjelmakauden aikana parantunut. Toisaalta on luontevaa, että investointien, sukupolvenvaihdosten sekä koulutuksen ja neuvonnan vaikutukset näkyvät paremmin vasta pidemmällä ajalla”, kertoo PTT:n tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori. 

Arvioinnissa tarkasteltiin maatalousalan kilpailukyvyn kehittymistä maatalouden rakenteen, tuottajien taloudellisen aseman, maatalousyritysten tuottavuuden sekä tuottavuuskehityksen kautta. 

Arvioinnin tulosten perusteella maaseutuohjelman toimenpiteillä ei ole onnistuttu parantamaan maatilojen taloudellista suorituskykyä siinä määrin, että vaikutukset näkyisivät sektorin kokonaistasolla. Toimenpiteitä toteuttaneilla tiloilla vaikutukset kuitenkin näkyvät. 

Kilpailukyvyn kehittämisen kannalta keskeisiä investointeja ja sukupolvenvaihdoksia on toteutettu hyvin etenkin vahvoilla maatalousvaltaisilla alueilla. 

”Ohjelman ansiosta on investoitu selvästi enemmän kuin ilman ohjelmaa. Maatalouden rakenteen tavoitteellinen kehittäminen on ehdottoman tärkeää, kun samaan aikaan markkina- ja muu toimintaympäristö muuttuu nopeasti”, Arovuori sanoo. 

Luomualan yrityksiä perustettu vauhdikkaasti 

Suoraan maatalouteen kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi ohjelma on lisännyt kannustimia elintarvikeyritysten perustamiseen. Etenkin luomualan yritysten perustaminen on ollut vauhdikasta. Eläinten hyvinvointikorvaukset ovat parantaneet eläinten hyvinvointia. Lisäksi ohjelman puitteissa rahoitetut lähiruokahankkeet ovat kehittäneet lähiruuan tuotantoa.  

Ohjelman vaikuttavuusarvio on toteutettu maa- ja metsätalousministeriön rahoittamana osana arviointia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 vaikutuksista maatalousalan kilpailukykyyn. Koko tutkimus, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 vaikuttavuusarviointi - maatalousalan kilpailukyky, on luettavissa PTT:n verkkosivuilta.

 

Lähde: PTT

Kommentit

Timotej

On investoitu, mutta tuotteille ei ole ollut kysyntää. Näin hintojen laahaaminen on syönyt investointien hyödyt. Toki investointitukia saaneet ovat saaneet hyötyä investoimattomiin verrattuna, mutta koko sektori ei ole hyötynyt. Sen sijaan on varmistettu halpaa raaka-ainetta teollisuudelle ja kaupalle, sekä sidottu viljelijöitä yhä syvemmälle turpeeseen.
Toinen asia sitten, että sukupolvenvaihdoksiin ja investointeihin valikointi on tapahtunut hallintovetoisesti. Olisiko yrittäjälähtöinen lähestymistapa ollut parempi? Eräässä väitöskirjassa todettiin, että investoivat tilat olivat jo lähtökohdissa huonompia ja ero muihin vielä lisääntyi investoinnin jälkeen. Samoin investointitukiin oikeutetut investoinnit ovat olleet tiukassa hallinnon kontrollissa. Olisiko yrittäjillä kuitenkin ollut parempi tieto investoinnin kohteista? Olisiko investointeihin käytetyt rahat voinut käyttää tarkoituksenmukaisemminkin, paremmin yrittäjiä ja elinkeinoa hyödyttävällä tavalla?

Hepn

Olen monesti miettinyt tätä suomen maatalouden tilaa. Itse viljelin aktiivisesti n.35 vuotta, jos siitä lyhyesti. Aluksi oli viljeltyä reilu 30 ha, homma toimi jotenkin, mutta kuin itsestään, pelto lisääntyi aina 120 ha asti ja homma toimi edelleen jotenkin. Sanon jotenkin sen vuoksi, että vaikka pinta-alat lisääntyi, en ollut yhtään rikkaampi,se jos mikä tässä näin jälkeenpäin ihmetyttääkin. Luusisi, että työmäärän lisääntymisen myötä myös tulot paranisivat, mutta maataloudessa se ei suoraviivaisesti toimi näin, sen olen omakohtaisesti kokenut. 80 luvulla tuottaja hinnat olivat suhteellisen hyvät, mutta korkotaso ei, se huiteli jopa 17% pahimmillaan. Sitten kun mentiin Euroopan unioniin, hinnan romahti, mutta tuet tuli apuun, jotta kuluttaja saisi elintarvikkeet kohtuu hintaan. Tuista nykyisin purnataan ja vallankin ne jotka eivät maataloudesta tiedä juuri mitään. Ilman tukia ei Suomessa eikä muuallakaan maailmassa monikaan maatila pysyisi edes pystyssä. Kuitenkin vaikka tuet auttavat, niin miksi tiloilla ei ole verotettavaa tuloa lähellekään sen vertaa, mitä saavat tukea. Tuista siis menee kaikki tuotantokustannusten / infestointien kanssa kikkailuun. Täytyy siis olla melkoinen talousnikkari, että pärjää nykyisin hyvin maanviljelijän ammatissa. Tässä voi vain tulla siihen toteamukseen, että vaikka maatalos on kehittynyt valtaisasti, mutta silti konkursseja tulee ja ahtaalla ollaan. Siis kannattavuus, se on aivan liian haperolla pohjalla, niinkuin on ollut yleensä aina, sen eteen on päättäjien kyettävä tekemään töitä, se olkoon lähivuosien tavoite. Todettakoon vielä lopuksi, että Suomen kannalta katsottuna, venäjä pakotteisiin ei olisi koskaan pitänyt lähteä mukaan, ilman niitä olisi meillä ollut paremmat ajat ja olisivat sitä edelleenkin.

Samankaltaista sisältöä