Eurooppa-neuvosto saavutti yhteisymmärryksen EU:n tulevasta rahoituskehyksestä eli unionin pitkän aikavälin budjetista vuosille 2021–2027 ja elvytysrahoituksesta Covid-19 pandemian runtelemalle taloudelle. Neuvottelut päättyivät odotetusti kompromissiin.

Neuvotteluissa ratkaistiin mm. mikä on maaseudun kehittämisen EU-rahoituksen kokonaismäärä. Lisäksi tietyt yleiset maatalouspolitiikan linjaukset sovittiin jäsenmaiden kesken osana rahoituskehysneuvotteluita. Näitä linjauksia olivat esimerkiksi suorien tukien tilakohtainen tukikatto, joka olisi vapaaehtoinen soveltaa, ja suorien tukien tasaus EU-jäsenmaiden välillä. Tukikatto ei nyt päätetyn mallin mukaan heikentäisi suomalaisen maatalouden kilpailukykyä ja uudistumista, koska sen soveltaminen olisi vapaaehtoista ja se rajautuu vain osaan suorista tuista.

Maataloustuet pienenevät, maaseuturahoitus kasvaa

Suomi saisi maatalouden suoria EU-tukia tulevalla rahoituskaudella alustavan laskelman mukaan lähes saman verran kuin nykykaudella. Suomi onnistui erityisesti maaseuturahoitusta koskien, jota Suomi saa jatkossa alustavan laskelman mukaan hieman enemmän kuin kuluvalla kaudella 2014-2020.

Covid-19 pandemian vuoksi talouden elvytykseen sovittu rahoitus ulottuu myös yhteiseen maatalouspolitiikkaan erityisen maaseudun kehittämisrahoituspotin kautta. Tämä elvytysrahoitus tuo kaivattua potkua ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, biokaasun edistämiseen ja digitaalisten palvelujen varmistamiseen maaseutualueilla.

Vuosittain Suomi tulisi saamaan maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen yhteensä yli 900 miljoonaa euroa EU-rahoitusta, joka on noin 6% enemmän kuin kuluvalla kaudella. Tästä kokonaismäärästä maatalouden suorien tukien osuus olisi hieman yli 500 miljoonaa euroa ja maaseudun kehittämisrahoituksen osuus noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.

Yksityiskohtaisemmat EU-rahoitusmäärät ja niiden jakautuminen eri vuosille rahoituskauden 2021-2027 aikana tarkentuvat tulevina kuukausina.

Maatalouspolitiikan uudistus vauhdittuu mutta kahden vuoden siirtymäaika edessä

Maatalouspolitiikan uudistus on odottanut päätöstä EU-rahoituksesta. Nyt uudistuksen monia auki olevia asioita voidaan EU-tasolla viedä eteenpäin. Kansallisesti tehtävä valmistelu tulevien tukijärjestelmien tarkemmasta rahoituksesta ja ehdoista saa samalla uutta vauhtia.

Uudistukseen odotetaan kahden vuoden siirtymäkautta, jolloin uudistus tulisi voimaan vuoden 2023 alusta alkaen. Nyt päätetyllä EU-rahoituskokonaisuudella turvataan sekä siirtymäkauden että uudistettavan maatalouspolitiikan toimenpiteet.

Ministeri Leppä tyytyväinen kasvaneesta maaseuturahoituksesta

”Vahva maaseuturahoitus oli Suomen prioriteetti neuvotteluissa ja olen tyytyväinen, että EU-rahoitus on kasvamassa. Tämä on tärkeää myös hallitusohjelman asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Maaseudun kehittämisrahoituksella edistämme niin maatalouden kilpailukykyä, ilmasto- ja ympäristötoimia kuin maaseudun yritystoimintaakin”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä korostaa.

”Yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta päästään nyt viemään tuloksekkaasti eteenpäin ja kohti maalia. Pidän myös tärkeänä, että rahoitusratkaisun reunaehdot mahdollistavat Suomen erityistarpeiden huomioimisen osana uudistusta. Ratkaisun eteen on tehty paljon töitä ja olen iloinen saavutetusta sovusta”, ministeri Leppä summaa.

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö