Olet täällä

Pellon vuokrahintojen nousu on viime vuosina pysähtynyt

Maatalous- ja puutarhayritykset maksoivat peltomaasta vuokraa keskimäärin 230 euroa hehtaarilta vuonna 2019. Koko 2000-luvun jatkunut pellonvuokrahintojen nousu on viime vuosina tasaantunut ja monissa tuotantosuunnissa vuokrahinnat ovat alentuneet. Tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) kannattavuuskirjanpitoaineistoon.

Alueelliset erot vuokrahinnoissa ovat suuria. Maakunnittain korkeimmat vuokrahinnat olivat vuonna 2019 Varsinais-Suomessa 410 euroa, Kanta-Hämeessä 300 euroa ja Etelä-Pohjanmaalla 290 euroa peltohehtaaria kohti. Alhaisimmat vuokrahinnat olivat Lapissa ja Kainuussa, 70 ja 60 euroa hehtaaria kohti.

Tuotantosuunta ja tilakoko vaikuttavat vuokran suuruuteen

Tuotantosuunnittain tarkasteltuna sikatilat maksoivat vuonna 2019 vuokrapellosta 390 euroa hehtaarilta ja avomaapuutarhatilat sekä siipikarjatilat noin 330 euroa hehtaarilta. Viljatilat ja muut kasvinviljelytilat maksoivat 220 ja 200 euroa hehtaarilta. Lypsykarjatiloilla ja lammas-, vuohi- ja laidunkarjatiloilla vuokrat jäivät 190 euroon hehtaarilta.

Taloudelliselta tilakooltaan suuret tilat maksoivat korkeampia vuokria kuin pienemmät tilat.

Kolmannes peltoalasta on vuokrattu

Tällä hetkellä jo noin kolmannes peltoalasta on vuokrattua. Vuokrapellon osuus on noussut suurimmaksi ikäluokkaan 45–65 vuotta kuuluvilla viljelijöillä. Pellonvuokraus on antanut maatalousyrittäjille joustavan mahdollisuuden laajentaa jatkuvasti yrityskokoa ja säästää samalla pääomia myös muihin yrityskoon kasvun edellyttämiin laajennusinvestointeihin. Vuokrapeltojen omistajat puolestaan ovat ikään kuin sijoittaneet Suomen elintarvikesektoriin.

 

Lähde: Luonnonvarakeskus Luke

Otsikko: 

Kommentit

Hepn

En enää viljele peltoa omissa nimissä, mutta pojan kautta olen hengessä mukana.
Sukupolvenvaihdos tapahtui 2012 ja silloin vuokrat Keski-Suomessa olivat keskimäärin alle 100 €/ha. Keski-Suomessa ollaan nyt keskiarvona ehkä 120 €/ha. Kerran olin juttusilla erään hevostilallisen kanssa ja hän sanoi joutuvansa maksamaan 700 €/ha saadakseen hevosilleen laidunta. Tuossahan ei ole mitään järkeä, kun ajatellaan mikä on pellon tuotto. Tietysti Etelä-Suomessa on satotaso vallan toinen kuin keskisessä Suomessa ja sehän vaikuttaa vuokraan kyllä. Mielestänl vuokraustoiminnassa, maksetaan joskus enemmän mikä on kannattavaa, mutta mikäli haluaa olla ns. suurin ja kaunein, niin siihen sorrutaan, ainakin takavuosina on sorruttu. Veikkaampa, että monissa tapauksissa vuokranantaja elää paremmin kuin vuokraaja. Se ei kuitenkaan varmaankaan ole asian tarkoitus, vaan kuka sen tekee työksi, pitäisi siitäkin sentään jotain saada vaivan palkaksi. Meitä viljelijöitä on tietysti moneen lähtöön, töitä paiskitaan myös työnilosta. Erityisesti urakointi puolella sorrutaan hinnoitteluun, jossa kustannuslaskenta on jäänyt tykkänään tekemättä, kunhan jotain saadaan, siis pelkästään työtä. On selvää, että kun n. 200 hv traktorin hinta varusteineen maksaa lähes 200000 €, jopa ylikin, niin taksan pitää olla lähempänä 100 € kuin 50 € tunti. Miten pelkällä maataloustulolla ylipäätään traktori saadaan maksetuksi, tuntuu minusta vallan ihmeelliseltä. Asiaan tietysti auttaa nykyisin hyvät rahoitus vaihtoehdot ja alhainen korkotaso. Korkotason alhaisuus onkin EU aikamme yksi pärhaita puolia kaikilla sektoreilla.

Samankaltaista sisältöä