Olet täällä

Lähes joka kolmas viljelijä joutunut tarttumaan sammutuskalustoon tilallaan

LähiTapiola selvitti suomalaisten maatilallisten käsityksiä paloturvallisuudesta Kantar TNS:llä helmi-maaliskuussa tehdyssä tutkimuksessa, johon vastasi 864 tilallista. Sen mukaan suomalaiset maatalousyrittäjät ovat omasta mielestään tehneet paljon asioita paloturvallisuuden edistämiseksi, kuitenkin vastanneista 40 prosenttia kertoo olevansa huolissaan tilansa paloturvallisuudesta.

Tilastojen valossa maatiloilla sattuu paljon tulipaloja. LähiTapiolan korvaustilastojen mukaan viime vuoden marraskuuhun mennessä asiakkaille oli korvattu tai tehty korvausvaraus kolmellekymmenelle yli 100 000 euroa maksavalle maatilapalolle. Vuonna 2019 LähiTapiola korvasi yli 50 000 euroa maksavia maatilapaloja 44, kun vastaavasti kotitalousasiakkaille korvattiin 70.

LähiTapiolan kehityspäällikkö Teppo Raininko summaakin, että maatilapaloja tapahtuu hyvin paljon verrattuna henkilöasiakkaiden paloihin ja niiden vahingot ovat tyypillisesti kalliita. Myös päivittäisessä tilan työssä pienet läheltä piti -palot ovat tyypillisiä.

Alkusammutustaitoja kertynyt myös kantapään kautta

Tutkimuksen mukaan maatalousyrittäjät ovat pääosin hyvin luottavaisia omiin alkusammutustaitoihinsa: joka viides on varma, että osaa toimia oikein ja sammuttaa palon itse, asiasta melko varmoja on reilusti yli puolet vastaajista. Lähes kolmanneksella on kokemusta palon sammuttamisesta. Vastaajien mukaan eniten paloja on jouduttu sammuttamaan isoilla tiloilla sekä sikatiloilla.

Eniten tilansa paloturvallisuudesta ovat huolissaan alle 40-vuotiaat, yleensä heillä on myös vähiten kokemusta palojen sammuttamisesta.

"Paloturvallisuustaitoja on hyvä harjoitella, sillä jokaisen tilalla töitä tekevän täytyy osata käyttää jauhesammutinta. Asian tärkeys korostuu näin korona-aikana, jos esimerkiksi tilan henkilökunnasta osa joutuu karanteeniin, on kaikilla oltava hyvät alkusammutustaidot" toteaa Raininko.

Palokunnan apu kestää jopa yli puoli tuntia

Tiloilla alkusammutustaidot ovat tärkeitä, koska palokunnan apu kestää maatiloille kauan. Tämä on myös yksi syy siihen, miksi maatilapalojen vahingot ovat tyypillisesti kalliita.

LähiTapiolan Pelastuslaitoksilta pyytämän selvityksen mukaan palokuntien keskimääräiset ensimmäisen yksikön saapumisajat maatiloille vaihtelevat suuresti ja ovat jopa 27 minuuttia, ja monessa tapauksessa aika ylittyy merkittävästi. Tämä aika ei sisällä palon havaitsemisen ja hälytyksen välistä aikaa.

Raininko pitää ongelmana myös sitä, että tiloilla ei ole kattavasti luotettavia tulipalon hälytysjärjestelmiä. Käytössä olevia näyttöön ottoon perustuvia palovaroitinjärjestelmiä vierastetaan, koska pelätään virhehälytyksiä. Ja ylipäätään niitä on pääasiassa vain isoimmilla tiloilla ja uusimmissa kohteissa.

Kun paloa ei havaita ajoissa, palon sammuttaminen ei itse ole enää mahdollista, eikä palokunnastakaan ole enää apua, jos sen saapuessa palo roihuaa jo täydellä teholla.

Millaisilla keinoilla parempaan paloturvallisuuteen?

Tutkimuksen mukaan maatalousyrittäjien itsensä mielestä parhaimmat keinot paloturvallisuuden parantamiseen ovat alkusammutusvälineiden lisääminen (44 prosenttia), sähkölaitteiden uusiminen modernimmiksi (39 prosenttia) sekä tilalla asuvien ja sen henkilökunnan osaamisen parantaminen paloturvallisuusasioissa (27 prosenttia).

Muina keinoina Raininko neuvoo vähentämään palokuormaa tuotantotiloissa, pitämään riittävästi jauhesammuttimia saatavilla, osastoida tuotantotilat ja pitää palo-ovet kiinni.

 

Lähde. ePressi

Otsikko: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä