Olet täällä

Myrskyt aiheuttavat maatiloilla poikkeuksellisen paljon omaisuusvahinkoja

LähiTapiolan Kantar TNS:llä teetetyn kyselyn mukaan maatiloilla menetetään poikkeuksellisen paljon omaisuutta myrskyissä. Maatiloilla asuvista enemmistö (78 %) kertoo kokeneensa myrskyjen vuoksi omaisuusrikkoja, kun kaiken kaikkiaan suomalaisista runsas neljäsosa (27 %) on kokenut myrskyjen aiheuttamia omaisuusvahinkoja.

Toisinaan koviin puhureihin liittyy myös salamointia, ja esimerkiksi LähiTapiolan korvausdatan mukaan edellisten kolmen vuoden aikana salamaniskut ovat vaurioittaneet joka vuosi noin viittäkymmentä maatilarakennusta. Salamaniskujen aiheuttamat irtaimistovahingot vaihtelevat kuitenkin vuosittain.

"Myrskyt ja salamaniskujen aiheuttamat vahingot ovat tuttuja niin maatiloilla kuin muuallakin. Huonokuntoiset rakennukset ovat alttiimpia myrskytuhoille. Tyypillisesti maatilojen pihapiirissä on paljon tavaraa ulkona, ja osa rakennuksista voi olla huonokuntoisia, minkä vuoksi vahingot saattavat huonolla ilmalla ja tuurilla osua kohdalle", toteaa LähiTapiolan maatilaliiketoiminnan johtava asiantuntija Sami Myyrä.

Myrskyt kaatavat puita pihalla ja metsässä

Yli puolet (58 %) maatilalla asuvista kertoi kyselyssä kokeneensa myös metsään kohdistuneita myrskyvahinkoja.

"Metsään kohdistuviin myrskyihin ei oikein voi varautua juuri myrskyn alla, mutta parasta varautumista myrskytuhoihin on oikea puulajivalinta, hyvin suunnitellut toimenpinteet metsissä ja tietenkin, että metsänhoitotyöt on tehty ajallaan. Niillä varmistetaan, että puusto on elinvoimaista ja kestää tuulen rasitusta paremmin. Tuulituhojen odotetaan kasvavan ainakin jonkin verran varsinkin, kun maa on yhä useammin talvella roudaton myrskytuhoille alttiimmilla alueilla eli Etelä- ja Keski-Suomessa", kertoo LähiTapiolan metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen.  

Miten myrskyä voi ennakoida?

Kyselyyn vastanneet kertovat, että myrskyvahingoissa on kyse useimmiten myrskyn takia rikkoutuneesta sähkölaitteesta (9 %), koti- tai vapaa-ajan rakennukseen tulleesta vaurioista (9 %) tai myrskyssä vahingoittuneesta metsästä (8 %). Etenkin maatilojen pihapiireissä on paljon työhön ja vapaa-aikaan kuuluvaa omaisuutta, joka saattaa lähteä kovalla tuulella lentoon.

Myrskyvahinkojen ennakointikeinoiksi LähiTapiolan maa- ja metsätalousliiketoiminnan kehityspäällikkö Teppo Raininko neuvoo myrskyllä ja ukkosella siirtämään mahdollisuuksien mukaan omaisuutta sisätiloihin sekä sulkemaan ovet ja ikkunat. Tällä suojataan paitsi sisällä olevaa omaisuutta myös koko rakennusta, ettei tuuli pääse katon alle ja vie sen pahimmassa tapauksessa mennessään. Ja ylipäätään rakennusten, rakennelmien ja erityisesti niiden kattojen kunto vaikuttavat niiden myrskyn kestävyyteen.

Luonnollisesti pihapiirin puiden kuntoa pitää seurata ja kaataa huonokuntoiset tai liian lähellä taloja olevat puut, Raininko neuvoo. Puiden alla ei kannata säilyttää arvokasta omaisuutta.

Maaseudulla myrskyjä pelätään enemmän kuin kaupungeissa

Maataloissa asuvat pelkäävät myrskyjä keskimääräistä enemmän kuin suomalaiset yleensä (25 %). Kyselyssä maataloissa asuvista puolet (53 %) kertoo pelkäävänsä myrskyjä ainakin jonkin verran. Keskimääräistä hieman useampi maaseutumaisissa kunnissa asuvista (37 %) pelkää niitä.

"Osittain myrskypelon vuoksi maaseudulla tehdään investointeja esimerkiksi sähkövirran takaamiseksi. Isoimmilla maatiloilla on aggregaatteja, joilla saadaan sähköä lypsykoneille, ilmastointi- ja ruokintalaitteille. Vaikka sähkönjakelun huoltovarmuutta on viime vuosina parannettu sähköyhtiöiden tekemillä maakaapeloinneilla, edelleen on paljon alueita, joilla sähköt voivat olla poikki useamman päivän ajan", Myyrä kertoo.

 

Yllä olevat tiedot perustuvat LähiTapiolan Kantar TNS:llä teetettyyn Arjen katsaus -kyselytutkimukseen, johon vastasi 1027 suomalaista tammikuussa 2021. He edustavat maan 15–74-vuotiasta väestöä, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kyselyn virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.

 

Lähde: ePressi.com

Kommentit

Samankaltaista sisältöä