EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen vaikutukset näkyvät maa- ja metsätalousministeriön mukaan useilla eri tavoilla Suomessa.

Ensinnäkin EU:n maatalousrahoitus on ohjannut viljelymenetelmissä huomioimaan vahvemmin ympäristön ja ilmaston. Suomalaisista maatiloista lähes 90 prosenttia on ministeriön mukaan jo pitkään sitoutunut ympäristökorvauksen ehtoihin. Niiden mukaisesti tilat tekevät suunnitelmallisia ja kohdennettuja ympäristö- ja ilmastotoimia.

EU-rahoituksen vaikutukset näkyvät ruokapöydän ja peltojen lisäksi esimerkiksi matkailussa, teollisuudessa, palveluissa ja biotaloudessa. Rahoituksen avulla on luotu maa- ja metsätalousministeriön mukaan noin 15 000 työpaikkaa.

EU-rahoituksella on myös tuettu tuhansia uusia harrastuksia, liikuntakertoja sekä yhteisöllisyyttä sekä nopeampia laajakaistayhteyksiä.

Tavoitteena maaseudun elinvoimaisuus

”Suomi on EU:n maaseutuvaltaisimpia alueita, 95 prosenttia Suomesta on maaseutua. Kuluneen 30 vuoden aikana on ollut tärkeää viedä osaamista ja tietoa Suomen maaseutualueiden tarpeista myös EU:n päätöksentekoon. Suomi tunnetaankin EU:ssa maaseudun kehittämisen vahvana osaajana”, kertoo maa- ja metsätalousministeriön maatalousneuvos Taina Vesanto.

Hänen mukaansa tätä osaamista on myös pyritty lisäämään koko Suomen EU-jäsenyyden ajan: ”Tavoitteena Suomessa on ollut, ja on edelleen, maaseutualueiden elinvoimaisuus. Suomea ja maaseutua kehitetään yhdessä muiden EU-maiden kanssa.”

Suomalaiset arvostavat maaseutua ja maataloutta

EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen tunnettuustutkimuksen mukaan 85 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että koko Suomi hyötyy elinvoimaisesta maaseudusta.

Kolme neljästä vastaajasta pitää maaseudun kehittämistä EU-rahoituksella tärkeänä. Lisäksi yli 70 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että rahoitus auttaa turvaamaan Suomen ruuantuotantoa.

”EU-jäsenyyden myötä maatalouselinkeino on jatkunut ja kehittynyt jäsenyyskautenamme eriluonteisena kuin ennen EU-jäsenyyttä. Suurin muutos on ollut tilakoon selvä kasvu ja tilojen määrän huomattava vähentyminen. Investointitukien myötä EU:n maaseuturahoitus on tuonut maaseudulle paljon hyvää; mahdollisuuksia maatalouden ja muun yrittämisen sekä koko suomalaisen ruokajärjestelmän kehittämisen tarpeisiin. Ympäristötavoitteisiin Suomi on pyrkinyt aktiivisesti vastaamaan jo jäsenyytemme alusta asti”, sanoo maatalousneuvos Arja-Leena Kirvesniemi.

Lähde. Maa- ja metsätalousministeriö (Koko tiedote täällä.)