Vakavaraisuussääntely on tiukentunut rahoitussektorilla, ja rahoituksen hakuprosessi on niin maatalousyrittäjien kuin pankkien mielestä aiempaa työläämpi, selviää Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Luonnonvarakeskuksen uudesta tutkimuksesta.

Sen perusteella maatalousyrittäjät ja pankit kokivat rahoituksen saannin myös tiukentuneen ja prosessien pidentyneen. Myös lisääntyvä vastuullisuussääntely tuo muutoksia rahoitukseen.

”Vaikka maatalouden osuus kokonaisyrityslainakannasta ei ole suuri, on sektorin rahoittaminen yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää. Maatalouden kehittämisessä rahoituksella on keskeinen rooli. On myös olennaista, että pankeissa säilyy maatalouselinkeinon asiantuntemus ja käytäntöjen ymmärrys”, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala PTT:ltä.

Kriisit heijastuvat maatilojen talouteen

Maatalouden rahoitus toimii tutkimuksen mukaan Suomessa pääosin hyvin, mutta viime vuosina maatalousyrittäjillä on ollut isoja taloushaasteita muun muassa pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan markkinavaikutusten takia. Heikon kannattavuuden lisäksi monilla yrittäjillä on ollut maksuvalmiusongelmia.

Tutkimuksen mukaan rahoituksessa huolenaiheina ovat myös vakuusarvot, koska maatalousrakennusten jälleenmyyntiarvo on usein heikko. Rakennekehityksen edetessä myös alueelliset erot vakuusarvoissa ovat merkittäviä.

Toistaiseksi pankit eivät edellytä maatalousyrittäjiltä ESG-tekijät, eli ympäristön sekä sosiaaliset ja hyvän hallinnon tavat, huomioivaa vastuullisuusraportointia. Pankit, asiantuntijat ja yrittäjät kuitenkin arvioivat vastuullisuusvaateiden saapuvan myös maatalouden rahoitukseen.

”Rahoituksen perusperiaatteet ovat kuitenkin säilyneet ennallaan, sillä rahoituksen saanti perustuu edelleen maksukykyyn ja kassavirtaan. Pankit korostavat, että kannattavat investoinnit saavat rahoitusta”, sanoo erikoistutkija Olli Niskanen Luonnonvarakeskuksesta.

Kuinka maatalouden rahoitus voidaan varmistaa?

Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan maatalouden rahoituksen edellytyksiä voitaisiin parantaa luomalla yhtenäiset vastuullisuuskriteerit, parantamalla maatalousyrittäjien talousosaamisen sekä purkamalla sääntelyä:

· Yhteiset vastuullisuuskriteerit. Jos maataloussektori, pankit ja hallinto laatisivat vastuullisuuskriteerit yhdessä, maatalousyrittäjät eivät joutuisi raportoimaan eri tahoille erilaisin tavoin. Tutkimuksen perusteella taloudelliset kannustimet myös edistävät vastuullisuuskriteerien täyttämistä.

· Talousosaamisen kehittäminen. Maatalousalan koulutuksessa kannattaisi painottaa talousosaamista. Rahoituksen hakeminen vaatii yrittäjiltä entistä huolellisempaa otetta esimerkiksi laskelmien ja maksuvalmiussuunnitelmien tekemiseen.

· Sääntelyn keventäminen. Sääntely tulee pääasiassa EU:sta. Tällä hetkellä myös EU-tasolla kannatetaan sen purkamista. Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn mahdollista keventämistä kannattaisi tarkastella myös maittain ja hyödyntää mahdolliset kevennykset.

”Hallituksen puoliväliriihessä on tunnistettu tämä tilanne ja päätetty käynnistää selvitys siitä, mitä rahoituksen myöntöä hidastavaa kansallista sääntelyä Suomi voisi itse keventää. Lisäksi on luvattu etsiä ratkaisuja maatalouden rahoituksen haasteisiin. Nämä ovat kannatettavia tavoitteita”, kertoo Päivi Kujala.

Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Luonnonvarakeskuksen tutkimus perustuu maatalousyrittäjille ja pankkien rahoitusneuvottelijoille tehtyihin kyselyihin, tilastotarkasteluun sekä tutkimushaastatteluihin.

Lähde: PTT (Koko uutinen täällä.)