Tapahtumakulku

Vahingon seuraus

Rehupaalit kelluivat Sipoonjokea alajuoksulle ja osa merelle saakka. Matkan varrella tilan oma väki ja pelastuslaitosten ammattilaiset pelastivat suurimman osan paaleista maalle. Merelle päätyneitä merivartiosto jäljitti ja onnistui pelastamaan osan.

Miten olisi voinut käydä

Merelle joutuessaan pikku hiljaa vettyvät rehupaalit muodostavat melkoisen uhkan vesiliikenteelle. Jäävuoren tapaan kelluva möhkäle voi tuottaa ikävän yllätyksen veneilijälle. Veneelle aiheutuvan rikkoutumisen lisäksi myös henkilövahinko on vesillä aina mahdollinen

Vahingon rajoittaminen

Esikuivattua rehua sisältävä paali painaa 400-700 kiloa, mutta vettyessään paalin paino kaksinkertaistuu. Pyöreän paalin pelastaminen vedestä ei ole pelastusalan ammattilaisillekaan mitenkään helppo tehtävä.

Ennaltaehkäisy

Rehupaalien paras sijoituspaikka on rakennetttu katos. Jos katosta ei ole, paalien kokoaminen maasto-olosuhteiltaan sopivaan kohtaan pihapiiriä tai peltoa on seuraavaksi paras vaihtoehto.

Kuvassa sijoituspaikka on rakennuksen pohjoispuolella suojassa kovimmalta auringon paahteelta ja paalien päälle on valutettu hieman hautatervaa, jota linnut kammoksuvat.

Korvaus

Kasvava sato ei ole maatilavakuutuksilla vakuutettu. EU-Suomessakin on voimassa satovahinkojen korvausjärjestelmä, joka kattaa osan kasvavalle sadolle syntyvästä sadon menetyksestä. Tilalla tuotetut maataloustuotteet, myös rehut, ovat sen sijaan maatilavakuutusten piirissä. Tulvan ja veden nousun aiheuttamat vahingot ovat kuitenkin rajoitusehdoilla suljettu korvattavista vahingoista pois, joten kuvatussa vahinkotapauksessa menetettyä rehua ei voida korvata vakuutuksesta.

Jos karanneet rehupaalit aiheuttavat esimerkiksi ennakoidun veneilyvahingon ulkopuoliselle, tulee pohdittavaksi vahingon korvaaminen rehupaalien omistajan vastuuvakuutuksesta. Tällöin olennaista on paalien omistajan tuottamus eli onko hän syyllistynyt rehun varastoinnissa huolimattomuuteen. Jos näin on, vastuuvakuutus korvaa ulkopuoliselle aiheutetun vahingon.