29.04.10

Veden merkitys broilerilla

Yhteenveto Vesi on välttämätöntä linnulle
Vesi on linnulle korvaamattoman tärkeä aine, jolla on elimistössä lukemattoman paljon tehtäviä. Yhden viikon ikäisen linnun elimistön vesipitoisuus on 85%, ja veren ja plasman vielä korkeampi. Vesi toimii syödyn ruuan pehmentäjänä ja kuljettajana ruuansulatuskanavassa ja auttaa itse ruuansulatusprosessissa. Se on välttämätöntä elimistön solujen ravinnonsaannin kannalta. Sillä on myös tärkeä rooli elimistön lämpötilan säätelyssä.

Veden tarve
Normaalioloissa broileri kuluttaa vettä 1,7 - 1,8 kertaa enemmän kuin rehua. Kulutukseen vaikuttavat useat eri tekijät, kuten linnun ikä, rotu, tuotanto- ja kasvutaso, ympäristön lämpötila sekä itse veden laatu ja lämpötila. Esimerkiksi kalkkuna kuluttaa vettä suhteessa ottaen enemmän kuin broileri, ja helteellä lintujen vedenkulutus voi moninkertaistua.


Kuvio 1. Kalkkuna kuluttaa suhteellisesti enemmän vettä kuin broileri (viikot x-akselilla)(Ref. De Beuker, J.J. 1999. World Poultry November).

Jo muutaman tunnin vedenpuutos näkyy:

  • lintujen kasvu heikkenee
  • muninta alenee
  • haudontatulos ja kuorenlaatu heikkenee
  • lintujen sairastumisalttius kasvaa
Eläin voi käytännöllisesti katsoen kuluttaa lähes kaiken rasvansa ja yli puolet proteiinivarastoistaan ja silti elää, mutta jo 10 - 20% menettäminen elimistön vesivaroista on kohtalokasta.


Mittaa kulutusta
Päivittäinen vedenkulutuksen seuranta vesimittarin avulla on helppo ja yksinkertainen tapa seurata lintujen vedensaantia ja samalla lintuparven kuntoa ja hyvinvointia. Vedenkulutuksen aleneminen on yleensä ensimmäinen merkki siitä, että lintuparvessa tai hallissa eivät kaikki asiat ole kohdallaan. Kulutuksen nopea nousu on lämpötilan noustessa luonnollista, mutta se voi johtua myös esim. rehun liian korkeasta suolapitoisuudesta. Nopea reagointi itse ongelmaan voi vielä korjata tilanteen, ennenkuin mitään isoa vahinkoa ehtii tapahtua.

Veden laatu
Paitsi että vettä tulee olla riittävästi myös sen laadun on oltava moitteetonta. Untuvikkovaiheessa hallin lämpötila on korkea ja vedenvirtaus alhainen. Molemmat ovat isoja riskitekijöitä putkistojen puhtaudelle ja veden laadulle. Putkien sisäpuolelle muodostuu nopeasti limainen, runsaasti polysakkarideja sisältävä kalvo (ns. biofilmi), johon bakteerien on helppo kiinnittyä ja alkaa kasvaa. Heikentyneen vedenlaadun ohella putkistoihin kertyvä biofilmi hidastaa vedenvirtausta. Vaikutus on suurin putkiston loppupäässä. Myöskin likaiset nipat vähentävät lintujen vedensaantia.

Toimenpiteet laadun varmistamiseksi
Veden laadun ja riittävän virtauksen varmistamiseksi putkistot ja nippalinjat on puhdistettava jokaisen parttian välillä huolellisesti. Jos parvessa esiintyy ongelmia, esim. ulosteen laadun suhteen, vesilinjastot on syytä puhdistaa myös kesken parttian. Puhdistukseen on olemassa tehokkaita, mutta kuitenkin turvallisia aineita, joita voi hyvin käyttää parttian kasvatuksen aikana. Puhdistuksessa on todella parantamisen varaa, sillä keväällä broilertiloille tekemämme kyselyn perusteella vain noin joka kolmannella tilalla vesijärjestelmä pestään ja desinfioidaan säännöllisesti parttioiden välillä.

Näytteenotto
Jos säännöllisestä linjastojen puhdistuksesta huolimatta on epävarma lintujen saaman juomaveden laadusta, se kannattaa tutkituttaa kunnallisessa tai yksityisessä laboratoriossa. Vesinäyte otetaan steriiliin eli täysin puhtaaseen pulloon. Näytteenotto linjastosta käy esimerkiksi seuraavasti:

  • 1. Puhdista näytteenottokohta
  • 2. Irroita nippa
  • 3. Laske vettä johonkin astiaan parin minuutin ajan
  • 4. Ota varsinainen näyte puhtaaseen pulloon (kts. sterilointiohje)
  • 5. Sulje pullo välittömästi ja merkitse päälle, mikä näyte on kyseessä
  • 6. Ota näytteet erikseen nippalinjan alkupäästä ja loppupäästä
  • 7. Vie näytteet tutkittavaksi saman päivän aikana
Näytepullon sterilointiohje
Näytepulloja ja näytteen otto-ohjeita saa esim. kuntien elintarvikelaboratorioista. Käytä aina ensisijaisesti laboratorion näytepulloja. "Hätätilanteessa" voi näytepullon bakteerimääritystä varten steriloida seuraavasti (Lähde: Savolab 2001):
Upota vedellä täytetty puolen litran viinapullo korkkeineen vesikattilaan ja keitä sitä puoli tuntia.
Anna veden jäähtyä, tyhjää pullo ja kierrä korkki kiinni.

Kemiallisiin määrityksiin tarvitaan vähintään puolen litran pullo, jota ei tarvitse steriloida. Sen on kuitenkin oltava erittäin puhdas. Tyhjää esim. muovinen tai lasinen kivennäisvesipullo, jonkahuuhtelet hyvin tutkittavalla vedellä.

Kaivovesi
Jos tilalla on oma kaivo, näyte on hyvä ottaa aika ajoin myös itse kaivovedestä. Suomen ympäristökeskuksen tutkimusten mukaan vain joka kolmas kaivo on kunnossa. Yleisimpiä kaivoveden terveyshaittoja aiheuttavia ongelmia ovat korkeat bakteeripitoisuudet ja liiallinen nitraatin tai fluoridin määrä.

Mikrobiologista laatua määritettäessä vedestä tutkitaan yleensä bakteerien kokonaismäärä sekä koliformisten bakteerien määrä. Mitä alhaisempi bakteerien määrä on, sitä paremmat edellytykset on saavuttaa linnuilla optimaaliset tuotantotulokset. Muita parametreja, joilla kuvataan veden laatua ovat sen nitraattipitoisuus, happamuus ja kovuus sekä erilaisten kivennäisten pitoisuudet. Laboratoriosta saatavassa tulosteessa mainitaan viitearvot hyvälle talousvedelle.

Yleistä vesitutkimuksista
Olosuhteiden vaikutus tuotantotuloksiin sivulle

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja