PTT selvitti Puutuoteteollisuus ry:n toimeksiannosta puun käytön lisäämisen taloudellisia vaikutuksia julkisissa rakennushankkeissa. Tarkastelussa oli kaksi yhteen sovitettavaa yhteiskunnallista tavoitetta, talous ja ympäristö. Selvityksen tulosten mukaan biotaloudessa on mahdollisuus toteuttaa kansantaloudelliset ja ilmastolliset tavoitteet yhtäaikaisesti. Tämä on tärkeä viesti paraikaa käynnissä olevaa julkisen hankintalain uudistusta varten, jossa ympäristökriteereitä ollaan tuomassa aiempaa vahvemmin mukaan valintaperusteiksi.

PTT:n selvityksen mukaan julkisilla hankinnoilla voi olla merkittävä rooli puurakentamisen edistäjänä kotimaassa sekä suoraan rakennuttajan asemassa että välillisesti vaikuttamalla yksityissektorin rakentamiseen. Julkisessa rakentamisessa on huomattavaa potentiaalia puurakentamisen lisäämiseen, sillä julkisen talonrakentamisen määrästä vain noin neljännes on puurakenteisia. Julkiset tahot ovat kotimaan rakennusmarkkinoilla merkittäviä toimijoita, vaikka niiden yhteenlaskettu markkinaosuus koko talonrakennusmarkkinoista on vain noin 15 prosenttia. Osuus on kuitenkin tarpeeksi mittava vaikuttaakseen koko rakennusmarkkinoiden toimintaan.

Puurakentamisen lisäämisen kansantaloudellisia ja hiilipäästöjen yhteiskunnallisia vaikutuksia tarkasteltiin skenaarioiden avulla, joissa puun käytön osuus rakentamisessa kasvaa nykyisestä eri voimakkuuksilla. Julkisin hankinnoin tehtävien uudisrakennusten osalta tarkastelussa olivat mukana asuin-, toimitila-, varasto-, palvelu- ja maatalousrakentamisen talotyypit. Korjausrakentamisessa tarkasteltiin asuinrakennusten ja muiden rakennusten julkisivukorjauksia.

Tulosten perusteella puun käytön lisäämisellä julkisissa hankinnoissa on positiivisia vaikutuksia koko kansantalouteen. Puurakentamisen osuuden lisääminen julkisissa hankinnoissa lisäisi työllisyyttä skenaariosta riippuen enimmillään yli 250 henkilöllä. Luonnollisesti suurin lisäys työllisyydessä nähtäisiin metsäsektorilla, jossa työntekijöiden määrä kasvaisi jopa 1000 henkilöllä.

Positiiviset vaikutukset kotimaassa ovat seurausta siitä, että puurakentamisen kotimaisuusaste on korkeampi muuhun rakentamiseen nähden. Tällöin suurempi osa rakentamisen aikaansaamasta työllisyydestä ja tulovirrasta jää kotimaahan, eikä vuotoa ulkomaille tapahdu samassa määrin kuin muusta kuin puurakennusmateriaalista rakennettaessa.

Laskelmien mukaan puurakennusmateriaalin valmistuksen kasvihuonekaasupäästöjen alentumisen seurauksena ympäristöhaitan arvo voi laskea vuosittain enimmillään hieman alle miljoona euroa. Puurakentamisen positiiviset ilmastovaikutukset kasvavat selvästi, jos myös rakennuskantaan sitoutuvan hiilen määrä otetaan huomioon. Tämä on tärkeä näkökohta, sillä Kioton ilmastoneuvotteluiden uusimpien säännösten mukaan kotimaassa tuotettuun puutavaraan sitoutunut hiilidioksidi huomioidaan metsien hiili-inventoinnissa.

Selvityksessä tarkasteltiin myös julkisten puurakennushankkeiden heijastusvaikutuksia yksityisille rakennusmarkkinoille ja puutuotteiden vientiin. Puurakentamisen lisääntyessä koko rakennusmarkkinoilla, positiiviset kansan- ja ympäristötaloudelliset vaikutukset nousevat moninkertaisiksi pelkän julkisen talonrakentamisen vaikutuksiin nähden. Puujalosteiden viennin lisääminen voimistaisi positiivisia vaikutuksia huomattavasti, koska se ei korvaa taloudellista aktiivisuutta kotimaan muilla toimialoilla. Puurakentamisen edistämisessä tulee näin ollen pitää kansainväliset markkinat kiikarissa.