Pajua nostetaan Itä-Suomessa peltoenergiakasvien joukkoon. Mikkeliin viime vuonna perustettu Suomen energiapaju Oy on ryhtynyt markkinoimaan pajua vaihtoehdoksi tunnetummalle peltoenergiakasville ruokohelvelle.

”Paju soveltuu hyvin energiakasviksi. Sen energiasaanto on lähes kaksinkertainen ruokohelpeen verrattuna”, sanoo maaseutuyrittäjä Matti Piispa Suomen energiapaju Oy:stä.

Tällä hetkellä ruokohelpi on käytännössä ainoa peltoenergiakasvi Suomessa. Se sopii Piispan mukaan kuitenkin lähinnä isojen polttolaitosten käyttöön. Pajua taas voidaan hänen mukaansa käyttää kaikissa energialaitoksissa, joissa poltetaan haketta.

Energiapaju on Piispan mukaan varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi maanviljelyyn kelpaamattomilla peltoheitoilla. Paju sopii savikkoja lukuun ottamatta lähes kaikille kasvupaikoille.

Pajun energiakäyttöä ei ole Suomessa juuri tutkittu, joten tarkoitukseen sopivien lajikkeiden kehittely on ollut vähäistä. Suomen energiapaju Oy myy viljelyyn ruotsalaisia Etelä- ja Keski-Suomen olosuhteisiin soveltuvia lajikkeita.

Pajun viljelyssä
myös haasteita

Joensuun yliopiston metsätieteellisessä tiedekunnassa pajun energiakäyttöön suhtaudutaan varauksella. Metsä- ja puuteknologian professori Lauri Sikasen mukaan polttolaitokset ovat perinteisesti halveksineet pajua, sillä siinä on polton kannalta hankalia alkuaineominaisuuksia.

Sikanen ei kuitenkaan tyrmää pajun energiakäyttöä. Hän arvioi, että siihen liittyvät ongelmat saataisiin ratkaistua tutkimuksen avulla. Kovin suuria odotuksia Sikanen ei pajulle tosin lataa.

”Pajun avulla ei ratkaista suurempia ongelmia. Siinä lasken enemmän metsäenergian varaan. Mutta energiapaju tuo aurinko- ja tuulivoiman tavoin oman lisänsä uusiutuviin energialähteisiin”, hän sanoo.

Piispakin arvioi, että energiapajun viljelyssä on haasteensa. Pajun viljelyyn saa vähemmän tukea kuin ruokohelven viljelyyn, ja pajukko vaatii lannoitusta. Lisäksi metsähakkeen energiasaanto on moninkertainen pajuun verrattuna.

”Mutta jos halutaan torjua ilmastonmuutosta ja parantaa energiaomavaraisuutta, tarvitaan lisää vaihtoehtoja”, Piispa sanoo.


# Metsälehden Metsäuutiset