Laadukas säilörehunurmi on kannattavan maidontuotannon perusedellytys
Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä Ari Lajunen viljelee Koivumaidon tilalla 400 hehtaarin pinta-alaa tuottaen rehua 250 lypsävälle lehmälle. Pellot ja eläimet ovat luomussa.
Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä Ari Lajunen viljelee Koivumaidon tilalla 400 hehtaarin pinta-alaa tuottaen rehua 250 lypsävälle lehmälle. Pellot ja eläimet ovat luomussa.
Vuonna 2015 julkaistussa ’Tiekartta Suomen proteiiniomavaraisuuden parantamiseksi’ todetaan nurmien olevan merkittävä viljelykasvi valkuaisomavaraisuuden kannalta.
Suomen maaperä on tunnetusti seleeniköyhää ja tutkitusti paras tapa tyydyttää tuotantoeläinten seleenintarve on käyttää Yaran seleenipitoisia lannoitteita ja tuottaa seleenipitoista nurmirehua.
Nurmirehun tuotannossa lannoituspanosten tarkka käyttö on yhä tärkeämpää.
Ensimmäinen nurmisato on määrällisesti suurin ja laadukkain sato. Tavoitteeksi kannattaa ottaa, että noin puolet vuoden nurmisadosta saadaan korjattua ensimmäisestä sadosta.
Nurmilla useimmat rikkakasvit alentavat rehun maittavuutta ja voivat aiheuttaa maitoon väri, haju- ja makuvirheitä. Uhattuna on myös rehun säilyvyys, jopa eläinten terveys.
Kuivaheinä ja odelma Kuivaksi heinäksi korjattavilta nurmilta kannattaa pyrkiä tuottamaan myös määrällisesti ja laadullisesti hyvä sato.
Nurmi on merkittävä viljelykasvi Suomessa. Peltoalasta noin kolmannes on nurmea ja nautojen rehunkulutuksesta nurmen osuus on edelleen reilut puolet.