Kaksi kolmesta suomalaisesta sijoittaa tai säästää varojaan. Eniten on suosiotaan kasvattanut rahastosijoittaminen, ja myös vakuutussäästäminen on elpynyt. Tilisäästämisen suosio on sekin kasvussa. Sijoituskriteerit ovat pysyneet ennallaan: turvallisuus, tuotto ja rahaksi muuttamisen helppous ovat kärjessä.

Nämä tiedot käyvät ilmi OP-ryhmän nyt viidennen kerran Taloustutkimus Oy:llä teettämästä OP-sijoittajabarometristä, jota varten haastateltiin helmi–maaliskuussa yhteensä 2 000:tta 15–74-vuotiasta suomalaista.

Sijoitusrahastoon aikoo seuraavan puolen vuoden aikana sijoittaa varojaan 16 % vastaajista, mikä on 6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Myös vakuutussijoittamisen kiinnostavuus on kasvanut: vakuutussijoituksia on 22 prosentilla kotitalouksista, ja aikomuksia ottaa säästöhenkivakuutuksia tai vapaaehtoisia eläkevakuutuksia tulevien 6 kuukauden aikana on enemmän kuin vuosina 2003–2004.

Rahastosijoituksia suomalaisista on 27 prosentilla, kun vastaava luku vuosi sitten oli 24 % ja kaksi vuotta sitten 23 %. Enemmistö (55 %) rahastosijoittajista on sijoittanut yhdistelmärahastoihin. Toisena ovat osakerahastot (32 %) ja kolmantena pitkän koron rahastot (17 %). Rahastosijoittajista 53 prosentilla on sopimus jatkuvasta sijoittamisesta. Heidän osuutensa on noussut vuodessa 8 prosenttiyksikköä.

– Rahastosijoittamisen suosion kasvuvauhti on ollut suorastaan hurjaa, eikä merkkejä rahastojen suosion kasvun heikkenemisestä ole alkuvuonnakaan nähty, sanoo OP-Rahastoyhtiö Oy:n toimitusjohtaja Harri Nummela.

– Kotitalouksien ohella iso merkitys sijoitusrahastojen parin viimeksi kuluneen vuoden huimassa pääomien kasvussa on toki ollut myös erilaisilla yritys- ja yhteisösijoittajilla.

Säännöllistä pankkitilille säästämistä harjoittaa 48 % kotitalouksista, ja määräaikainen tili on 28 prosentilla. Luvut ovat viime vuodesta hienokseltaan nousseet. Aikeita säästää seuraavan puolen vuoden aikana säännöllisesti tilille on noin joka neljännellä kotitaloudella, ja määräaikaistiliä suunnittelee joka kymmenes. Nämäkin luvut ovat kasvaneet.

Osakesalkkuja hajautetaan

Suoria osakesijoituksia on 23 prosentilla kotitalouksista, eikä määrä ole kahdessa vuodessa juuri muuttunut. Muutosta sen sijaan on tapahtunut osakesalkkujen koostumuksessa. Vain yhtä osaketta omistavien osakesijoittajien määrä on pudonnut vuodessa 6 prosenttiyksikköä 36 prosenttiin, ja 2–5:ttä osaketta omistavien määrä on noussut 42:sta 47 prosenttiin.

Tyypillinen sijoitusaika osakkeisiin on lyhentynyt. Yli kolmen vuoden tähtäyksellä sijoittaa silti suuri enemmistö (66 %), mutta heidän osuutensa on laskenut vuodessa 4 prosenttiyksikköä. Saman verran on kasvanut 1–3 vuoden aikajänteellä sijoittavien määrä. Heitä on nyt 24 %. Alle kuukauden mittaisten osakesijoitusten tai päiväkaupan tekijöiden määrä on yhteensä 3 %.

Harri Nummela muistuttaa, että osakemarkkinat ovat nyt olleet varsin voimakkaassa nousussa keväästä 2003 lähtien.

– On epätodennäköistä, että osakekurssien nousu jatkuisi lähivuosina yhtä nopeana, mutta mahdollisuudet vajaan 10 prosentin vuosittaiseen tuottoon ovat hyvät. Dramaattisia muutoksia tuskin lyhyellä aikavälillä tapahtuu, mutta uskon kyllä suorien osakesijoitusten painoarvon suomalaisten kotitalouksien sijoitussalkussa olevan jatkossa nykyistä suurempi.

Optimistisia näkemyksiä

Markkinatilanteesta suomalaisilla on pääosin myönteisiä käsityksiä. Oman taloutensa paranemiseen luottaa joka neljäs, ja päinvastaista kehitystä ennakoi 5 prosenttia vastaajista. Työttömyyden pahenemista pitää todennäköisenä 31 % vastaajista, eli 12 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Koko kansantaloutta koskevat käsitykset eivät ole juuri muuttuneet: paranevaa kehitystä odottaa 27 % ja heikkenemistä 18 %

Asuntojen hintojen nousua omalla paikkakunnalla on odotettavissa 31 prosentin mielestä, kun näin ajattelevien osuus vuosi sitten oli 46 %. Korkojen ja pörssikurssien nousua ennakoi 35 % vastaajista, laskua vastaavasti 4 ja 12 %.

Näkemyksissä on alueellisia eroja. Oman talouden hyvään kehitykseen luotetaan vankimmin pääkaupunkiseudulla ja muualla Etelä-Suomen läänissä, ja pessimistisimpiä odotukset ovat Lapin läänissä. Asuntohintojen arvioidaan nousevan yleisimmin Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä, ja Itä-Suomen läänissä hintatason nousuun uskotaan vähemmän kuin muualla. Työttömyysarviot ovat parantuneet koko maassa, ja luottavaisimpia hyvään kehitykseen ollaan pääkaupunkiseudulla ja Oulun läänissä, kun taas Lapin läänissä odotukset ovat muuta maata synkemmät.