23.09.05

Opi pörssikuplasta

Vuosituhannen vaihteen teknologiaosakkeiden pörssikuplasta alkaa olla jo aikaa. Viimeiset pari vuotta ovat olleet osakkeille keskimäärin hyvin suotuisaa aikaa, ja sijoittajien usko osakkeisiin on vahvistunut. Nyt, sopivan välimatkan päästä, on hyvä tarkastella opetuksia, joita pörssikupla ja sitä seurannut kurssilasku voivat meille tarjota. Tulevaisuutta ei juuri voi ennustaa, mutta siihen voi varautua.

Vuosituhannen vaihteen teknologiaosakkeiden pörssikuplasta alkaa olla jo aikaa. Viimeiset pari vuotta ovat olleet osakkeille keskimäärin hyvin suotuisaa aikaa, ja sijoittajien usko osakkeisiin on vahvistunut. Nyt, sopivan välimatkan päästä, on hyvä tarkastella opetuksia, joita pörssikupla ja sitä seurannut kurssilasku voivat meille tarjota. Tulevaisuutta ei juuri voi ennustaa, mutta siihen voi varautua.

Jälkiviisausharha

Pörssiromahdus on varsin harvinainen ilmiö, mikä tekee siitä tietyllä tavalla kaksiteräisen miekan sijoittajalle. Päätöksenteossa on hyvin helppoa altistua ns. jälkiviisausharhalle (hindsight bias). Jälkiviisausharha tarkoittaa taipumusta pitää jotakin tapahtumaa, kuten pörssiromahdusta, todennäköisempänä sen jälkeen kun se on koettu. Jälkiviisausharha aiheuttaa virheitä päätöksenteossa, ja sillä on suoria vaikutuksia sijoitusmenestykseen. Pörssiromahduksen kokeneet sijoittajat pelkäävät uutta romahdusta ja päätyvät sijoittamaan osakkeisiin pienemmän osuuden varoistaan kuin heille pitkällä aikavälillä olisi optimaalista. Sijoittajat, jotka eivät ole kokeneet pörssiromahdusta ja ovat nauttineet nousujohteisesta markkinakehityksestä, taas saattavat päätyä sijoittamaan liian suuren osuuden osakkeisiin, koska he ovat aliarvioineet pörssiromahduksen todennäköisyyden ja sen vaikutukset.

Paras suoja jälkiviisausharhaa vastaan on selvittää oma riskinsietokyky sekä pitää oma sijoitussalkku ja riskinsietokyky tasapainossa markkinaolosuhteista riippumatta. Useimmille sijoittajille sopiva osakkeiden osuus pitkän aikavälin salkussa on 40-60 prosenttia. Myös historiallisen, pitkän aikavälin markkinakehityksen huolellinen tutkiminen auttaa paremmin hahmottamaan todennäköiset riskit.

Epävarmuus on osakemarkkinoilla normaali olotila

Osakemarkkinoilla epävarmuus on normaali olotila. Viisas sijoittaja on varovaisimmillaan silloin, kuin markkinoilla vallitsee vain yhden totuuden ajattelu. Yleensä ajat, jolloin yleinen totuus on, että tietyn toimialan osakkeet voivat mennä vain ylöspäin tai että esimerkiksi vain osakkeisiin kannattaa sijoittaa, ennakoivat tuon aikakauden loppua. Muista, että suurten voittojen tavoitteluun liittyy aina suuri riski. Kukaan ei osaa ennustaa osakekurssien kehitystä, ja ainoa järkevä ratkaisu epävarmuuden pienentämiseksi on sijoitusten laaja hajautus.

Huolellisesti hajautettu osakesalkku selviää kurssilaskusta paremmin

Osakesijoitukset on aina syytä hajauttaa huolellisesti, useille toimialoille sekä myös maantieteellisesti. Harvemmin kaikki toimialat ovat laskussa yhtä aikaa. Kurssilaskulle vastustuskykyisiä ovat sellaiset toimialat, joiden kysyntä ei riipu voimakkaasti talouden sykleistä. Esimerkeiksi käyvät energia, päivittäistavarakauppa ja elintarviketeollisuus. Viisas sijoittaja tavoittelee salkussa myös tasapainoa eri tyyppisten osakkeiden kesken. Kun vuosituhannen vaihteen jälkeinen aika oli kasvuosakkeille alamäkeä, tuottivat arvo-osakkeet sijoittajille hyvän tuoton.

Riskipitoisten sijoitusten hankinnat on hyvä hajauttaa myös ajallisesti. Kun osakkeita tai rahasto-osuuksia hankitaan samalla summalla säännöllisin väliajoin, vältetään sijoitusten ajoitusongelma. Kaikki hankinnat eivät voi osua epäedulliseen ajankohtaan.

Osakekurssien roima lasku tarjoaa ostotilaisuuden

Legendaarinen sijoittaja John Templeton on muotoillut oivallisen ohjeen: Osta pessimismin aikaan. Kurssinousu syntyy pessimismin aikaan, kasvaa epäilyn vallitessa, kypsyy optimismissa ja kuolee euforiaan. Suurimman pessimismin vallitessa on paras aika ostaa, ja voimakkaimman optimismin aikaan myydä.

Huolehdi riskien hallinnasta

Teknologiaosakkeiden mahdollinen ylihinnoittelu ei ollut mikään salaisuus 90-luvun lopulla. Niin sijoittajakonkarit kuin keskuspankkiiritkin varoittivat sijoittajia erityisesti dotcom-osakkeiden korkeista arvostustasoista. Monet sijoittajat olivatkin vakuuttuneita osakkeiden ylihinnoittelusta, mutta ostivat niitä silti uskoen ehtivänsä pois markkinoilta ennen kurssilaskua. Tämäntapaisella spekuloinnilla on kuitenkin aina vaaransa: Sijoittaja voi myydä osakkeet uskoen kurssilaskun alkavan, mutta kurssit jatkavatkin nousuaan. Ostaako hän osakkeet takaisin? Muutamalla nopealla kaupalla voisi hankkia lisää voittoja? Parin onnistuneen kaupan jälkeen sijoittajan luottamus kaupankäyntikykyihinsä on kasvanut niin suureksi, että vahvassa nousussa olevia osakkeita ostetaan entistä suuremmilla summilla. Sijoittajan riskinotto on huomaamatta paisunut sitä suuremmaksi, mitä korkeammalle kurssit nousevat. Jos panokset kasvavat voimakkaasti kurssin noustessa, pyyhkäisee nopea kurssin korjausliike helposti aikaisemmat voitot tappiolle. Velkavipua ottaneelle sijoittajalle vaikutukset ovat vielä dramaattisemmat.

Oikea tapa välttää edellä kuvattu tilanne on huolellinen riskien hallinta. Jo sijoituksia tehtäessä tulee päättää, kuinka suuren tappion on valmis hyväksymään, ja asettaa oma myyntiraja sen mukaan. On myös hyvä päättää, millä perustein voittoja kotiuttaa ja kuinka suuren osuuden sijoitusvaroista haluaa sijoittaa markkinoiden suosimalle sektorille.

Osakkeiden tuotto-odotus ja P/E-luvut

Osakekurssien lyhyen aikavälin liikkeitä on mahdoton ennustaa, mutta markkinan P/E-luku (osakkeiden markkina-arvo suhteutettuna yhtiöiden tuloksiin) vaikuttaisi tutkimusten valossa ennakoivan pitkän aikavälin osaketuottoja. Kun pörssiyhtiöt ovat kalliita tuloksiin nähden (korkea P/E), on osakesijoitusten seuraavan kymmenen vuoden tuotto-odotus matala, ja päinvastoin. Karkean nyrkkisäännön mukaan osakkeiden odotettu reaalituotto on P/E-luvun käänteisluku. Esimerkiksi Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla pitkän aikavälin keskiarvo P/E-luku on ollut noin 15. Tällöin pitkän aikavälin reaalituotto-odotukseksi saadaan 1/15 eli noin 7%, mikä onkin varsin osuva arvio keskimäärin toteutuneesta reaalituotosta.

Teksti: Jouni Koistinen - Investori.com, Lähde: Mainio.net

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja