Suomalaisista kotitalouksista 30 % ilmoittaa omistavansa sijoitusrahastojen osuuksia, kun vuosi sitten vastaava luku oli 25 %. Säännöllinen pankkitilille säästäminen on edelleen selvästi suosituin kotitalouksien sijoitusmuoto 48 prosentin osuudellaan. Kokonaan säästämättömien tai sijoittamattomien osuus on vuodessa pudonnut 37:stä 30 prosenttiin.

Nämä tiedot käyvät ilmi nyt kuudennen kerran laaditusta OP-sijoittajabarometrista, jota varten Taloustutkimus Oy haastatteli elo-syyskuussa runsasta 2 000:ta iältään 15-74-vuotiasta suomalaista.

Asennoituminen rahastosijoittamiseen poikkeaa yleisestä asennoitumisesta sijoittamiseen siten, että turvallisuus ei ole tärkein kriteeri kohdetta valittaessa. Kun 91 % vastaajista pitää turvallisuutta erittäin tai melko tärkeänä yleisenä sijoituskriteerinä, ja hyvää tuottoa 77 %, niin rahastoilta odottaa ensi- tai toissijaisesti hyvää tuottoa 95 % ja turvallisuutta 94 %. Kolmanneksi tulee rahastoyhtiön hyvä maine 87 prosentilla.

Yhdistelmärahastojen asema kotitalouksien suosituimpana sijoitusrahastotyyppinä on säilynyt, samoin osakerahastojen kakkossija. Ensin mainittuihin kertoo sijoittaneensa 54 % ja jälkimmäisiin 33 % vastaajista. Seuraavien 6 kuukauden sijoitussuunnitelmat ovat samansuuntaiset: 46 % ja 39 %, eli osakerahastot näyttävät ottavan etumatkaa kiinni.

Osakkeita aikuisille ja lapsille

Suoria osakesijoituksia sanoo tehneensä 24 % vastanneista. Luku on noussut vuodessa 2 ja kahdessa vuodessa 4 prosenttiyksikköä. Salkkujen hajautus on jatkunut, ja vähintään kuutta osaketta on jo 23 prosentissa kotitalouksien osakesalkuista. Vuosi sitten vastaava luku oli 14 %. Osakkeisiin sijoitetaan edelleen pitkäjänteisesti: 67 % vastanneista toimii yli 3 vuoden aikajänteellä.

Sijoitusten tekeminen lapsille on yleistynyt. Lapsiperheissä asuvista vastaajista 57 %, eli 7 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten, kertoo että lapsille on tehty sijoituksia. Pankkitili on ylivoimainen suosikki (63 %), ja sijoitusrahastot ovat toisena, mutta sijoituksia pörssiosakkeisiin tehneiden määrä kaksinkertaistui 6:sta 12 prosenttiin.

Osakekurssien nousuun luottavia on hieman viimevuotista vähemmän (30 %), mutta heitä on edelleen kaksi kertaa niin paljon kuin kurssilaskun ennakoijia.

Kiinnostus lisäeläketurvaan ennallaan

Vastanneiden kiinnostus parantaa lakisääteistä eläketurvaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen avulla on samalla tasolla kuin vuosi sitten: hieman vajaa puolet on kiinnostunut. Vakuutussijoituksia on 22 prosentilla kotitalouksista, kun vastaava luku viime vuonna oli 18 %. Verotukselliset syyt ovat edelleen tärkeimpiä vakuutussäästämiseen liittyviä etuja. Turvallisuuden mainitsee vakuutussijoituksen valintakriteerinä erittäin tai melko tärkeäksi 95 % vastaajista, hyvän tuoton 93 % ja verohyödyn 89 %.

Yli puolet seuraa taloutta - sijoitustiedot sanomalehdistä

Arviot koko Suomen kansantalouden kehityksestä eivät ole vuodessa juuri muuttuneet, mutta syksyn 2003 OP-sijoittajabarometrin jälkeinen muutos on merkittävä. Kaksi vuotta sitten paranemiseen luotti 18 %, tänä vuonna 27 %. Pessimistejä oli kaksi vuotta sitten 29 %, nyt 20 %.

Talouden kehitystä sanoo seuraavansa päivittäin tai viikoittain 58 % vastaajista, ja 8 % ei seuraa lainkaan. Aktiivisesti seuraavien osuus on parin viime vuoden aikana jonkin verran laskenut.

Sanomalehtien merkitys säästämistä ja sijoittamista koskevan tiedon lähteenä on laskussa, mutta ne ovat edelleen tärkein lähde. Vastaajista 40 % mainitsi sanomalehdet, vuosi sitten 45 %. Internetin maininneiden osuus on vuodessa noussut 2 prosenttiyksikköä 33 prosenttiin, ja pankkien sijoitusneuvojien saamien mainintojen osuus on kasvanut 2 prosenttiyksikköä 30 prosenttiin. Television ja talouslehtien osuus on laskenut.

Maltillisia talousnäkymiä

Oman talouden näkymät koetaan vertailussa olleista alueista (läänit + pääkaupunkiseutu) myönteisimmiksi pääkaupunkiseudulla. Seuraavina tulevat muu Etelä-Suomen lääni, Lapin lääni, Länsi-Suomen lääni ja selvästi viime kuukausina pudonneet Itä-Suomen lääni ja Oulun lääni.

Työllisyyden kehitystä koskevissa arvioissa ei ole suuria maantieteellisiä eroja. Valtakunnan tasolla 33 % vastaajista uskoo työttömyyden pahenevan, 22 % helpottavan. Vuosi sitten vastaavat luvut olivat 34 % ja 17 %. Tilastokeskuksen laskema työttömyysaste aleni samaan aikaan 7,2 prosenttiin 8,0:sta.

Asuntojen hintojen nousua ennakoidaan eniten pääkaupunkiseudulla ja vähiten Lapin läänissä. Väliin sijoittuvat järjestyksessä muu Etelä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni ja Itä-Suomen lääni.